Ruotsin uusimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan maan metsien kasvu on palautunut lähelle kymmenen vuoden takaista ennätystasoa. Tulos perustuu vuosina 2020–2024 tehtyihin mittauksiin.
Historiallisesti katsoen Ruotsissa metsien kasvu on kehittynyt samanlaisesti kuin meillä. Puuston vuosikasvu kohosi 1900-luvun alkupuolelta 2010-luvulle vakaasti.
Runsaimmillaan Ruotsin metsät kasvoivat vuoden 2012 metsäinventoinin mukaan 131 miljoonaa kuutiometriä. Sen jälkeen kasvu putosi 111 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2018. Alenema oli siis yli 15 prosenttia.
Ruotsin valtakunnan metsien uusin inventointi vahvistaa kasvukäyrien kääntyneen nousuun. Käänne tapahtui jo 2021, jolloin metsien mitattu kasvu, viiden vuoden liukuvana keskiarvona laskettuna oli jo 125 miljoonaa kuutiometriä.
”Uusimpien tulosten perusteella voidaan sanoa, että Ruotsin metsien kasvu on enää neljä prosenttia huippuvuotta 2012 jäljessä”, sanoo Ruotsin metsäinventoinneista vastaava Per Nilsson Ruotsin maatalouskorkeakoulusta SLU:sta.
Viime vuoden mittausten perusteella laskettu kasvuluku kohosi noin 130 miljoonaan kuutiometriin, mutta luku on epätarkempi kuin viiden vuoden keskiarvokasvu.
Nilsson ei vielä uskalla luvata, että kyse olisi kasvukäyrien pysyvästä käännöksestä ylöspäin.
”Uusimpien tulosten perusteella metsien kasvun näkymä on nyt suotuisampi kuin edellisinä vuosina.”
Suomessa tuloksia lasketaan yhä
Suomessa metsien vuosikasvu kohosi enimmillään vuoden 2018 metsäinventoinnin mukaan 108 miljoonaan kuutiometriin. Vuoden 2021 inventoinnissa metsien kasvun todettiin pudonneen 103 miljoonaan kuutiometriin.
Suomessa metsien kasvu taantui vain muutamassa vuodessa, mutta alenema jäi selvästi pienemmäksi sekä kuutioina että suhteellisesti mitaten kuin Ruotsissa. Myös meillä kasvuluvut ilmoitetaan viiden edellisen vuoden keskiarvona.
Suomessa viime vuoden mittaustuloksien laskenta on vielä kesken ja valmistuu kesälomien jälkeen. Ainakin varovaisen lupaavia merkkejä kasvumittauksista on kuitenkin nähtävissä.
”Ainakin metsien kasvun väheneminen näyttää loppuneen Suomessakin”, sanoo Luken. tutkimuspäällikkö Kari Korhonen.
Suomessa kasvulukuja ei lasketa yksittäisen mittausvuoden tulosten perusteella.
Ruotsissa metsien hiilivarasto kasvaa
Ainakin osasyyksi Ruotsin metsien kasvun paranemiseen ovat vähentyneet hakkuut ja samalla pienentynyt puuston kokonaispoistuma, joka siis sisältää myös luontaisesti kuolleen puuston määrän.Parantunut kasvu ja pienentynyt luonnonpoistuma kasvattavat metsien puuvarantoa.
2010-luvun loppuvuosina Ruotsissa puuston kokonaispoistuma kohosi ennätyksellisten hakkuiden ja taantuneen kasvun vuoksi lähes yhtä suureksi kuin puuston vuotuinen kasvu. Nyt kasvun ja poistuman välinen erotus on kasvanut yli 20 miljoonaan kuutiometriin, samalla metsien hiilinielu vahvistuu.
Suomessa metsien hiilinielun on raportoitu viime vuosina pienentyneen.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Nuortenmetsien kunnostus raivaussahalla, missä järeää tavaraa ei ole saatu tarpeeksi nurin, korvautuminen nuortenmetsien energiapuukorjuulla on siunaus. Pitempään kestänyt energiapuubuumi 20v-30v metsiin kuituharvennusta aiempina on kiihdyttänyt nuoria metsiä ennennäkemättömään kasvukiitoon, enää ei ole ollut kompromissia kasvun ja kannattavuuden suhteen, vain parasta kasvua hyvillä energiapuun hinnoilla.
Nuoria metsiä ei tarvitse kunnostella raivaussahalla, kun taimikoista huolehditaan ajallaan ja tarpeen mukaan ( ei tukiehtoihin hirttäytyneenä) . Ajautuminen pieniläpimittaisen energiapuun korjuuseen on seurausta metsänhoitotoimien laiminlyönneistä ja kyseessä on kaikkein kallein hoitomuoto metsien kohdalla hyötyihin nähden. Tämän tavoittelu onkin johtanut osaltaan jo metsiemme kasvun taantumiseen. Eihän ne rästikohteet kunnolla kasva ja luonnon hoidossa tuottavat vain lahopuuta.
Ruotsissa on jo pitkään pyritty parantamaan metsien kasvua mm. kontortamännyn avulla. Sen keinon järkevyydestä en tiedä mutta joka tapauksessa siellä puhutaan enemmän kasvun parantamisesta kuin hakkuurajoituksista. Suomessa taas kasvun parantaminen on loistanut poissaolollaan keskusteluissa.