Saha käyntiin | Purukalusto kuntoon

Sahaaja ei voi välttyä teräketjun viilaukselta. Taidon oppii vain viilaamalla.

Sopivasti viilattu leikkuuhammas muistuttaa erittäin loivaa c-kirjainta.
Sopivasti viilattu leikkuuhammas muistuttaa erittäin loivaa c-kirjainta.

Kun uusi moottorisaha on saatu onnistuneesti käymään ja katkomaan ensimmäiset puunsa, sahaajalla on pian edessään temppuilu moottorisahassa kenties eniten päänvaivaa tuottavan osan kanssa. Nimittäin teräketjun.

Sinänsä sahan ostaja voi olettaa, että uuden moottorisahan terällä kaataa puita ilman suurempia toimenpiteitä. Fiksu ostaa kuitenkin kaupasta mukaansa varateräketjun.

Ei suuria hintaeroja

Kuten tavaramarkkinat yleensä, teräketjutkin jakaantuvat niin sanottuihin laatumalleihin ja halpamerkkeihin. Oregon on tunnettu ja pitkäaikainen sahan teräketjujen ja terälaitteiden valmistaja. Lisäksi sahoja valmistavat Stihl ja Husqvarna tekevät omia teräketjujaan.

Metsälehden viimeaikaisissa testeissä kokeiltuja ja Suomen oloissa toimiviksi todettuja teräketjumalleja ovat esimerkiksi Oregon Speedcut, Husqvarna X-Cut ja Stihl RM Pro. Stihlin ja Husqvarnan teräketjut löytyvät pääasiassa pienkoneliikkeiden hylly- ja nettivalikoimista, Oregonia myydään myös tavallisissa rautakaupoissa ja sekatavarataloissa.

Laadukkaiden perusteräketjujen hinnat pyörivät vajaan 15 euron ja reilun 20 euron tuntumassa. Jokainen sahuri voi laskeskella omien sahausmääriensä perusteella, kannattaako yhden laadukkaamman teräketjun sijaan ostaa Kaukoidässä valmistettuja halpateräketjuja. Niiden hinnat jäävät parhaimmillaan alle kymmenen euron.

Halpaketju voi olla satunnaiskäyttöön kelvollinen, mutta halvalla saa harvoin kestävää. Ongelmina ovat halpaketjun venyminen tai ketjulenkkien jäykistyminen, jolloin tuloksena voi olla 15 minuuttia sahausta ja ketju roskiin.

Teräketjumalleja voi yleisesti vaihdella sopiviin laippoihin eri sahamerkkien välillä, mutta Stihlin sahojen ja terälaitteiden osalta tulee aina tarkistaa asiantuntijalta, mikä sopii mihinkin.

Viilauksen oppiminen vaatii toistoja

Uudenkin moottorisahan käyttäjä törmää jo pian sahan ensimmäisiin huoltotoimenpiteisiin: teräketjun viilaukseen ja kiristykseen. Sahanterän leikkuuhampaita on hyvä rouhaista pyöröviilalla jokaisen tankkauksen yhteydessä.

Teräketju puree puuhun parhaiten silloin, kun ketjun leikkuu- eli kouruhampaat on viilattu muistuttamaan loivaa c-kirjainta. Liian syväksi c-muodoksi viilattu leikkuuhammas takertuu ja tökkii. Leikkuuhampaat tulee myös viilata vinoiksi 30 asteen kulmassa.

Homma kuulostaa hankalalta, ja sitä se myös aluksi on. Viilaamaan oppii valitettavasti vain käytännön harjoittelulla.

Neuvoja löytyy kokeneemmilta sahaajilta tai vaikka netin videoista. Moottorisahan teräketjun viilaamiseen on myös erilaisia viilanohjaimia eli aputyökaluja. Niiden käyttö helpottaa huomattavasti viilauksen opettelua.

Sahan teräketjussa on leikkaavan hampaan lisäksi myös säätö- eli puruhampaita. Säätöhampaiden on oltava vajaan millin verran alempana kuin leikkuuhampaiden.

Uuden teräketjun säätöhampaisiin on harvoin tarvetta puuttua, mutta säätöhampaiden korkeus on hyvä tarkistaa esimerkiksi kiveen sahaamisen jälkeen. Säätöhampaiden alentamiseen tarvitaan lattaviila ja alennuskaavio-niminen aputyökalu.

Säännöllistä kiristystä

Sahan teräketju venyy etenkin uutena, joten teräketjua täytyy kiristää säännöllisesti. Se tehdään löysäämällä laipan kiinnitysmutterit sahan sivusta ja kiristämällä ketjun kiristysruuvia.

Kiristysruuvi löytyy eri sahamalleissa hieman eri paikasta, esimerkiksi kiinnitysmuttereiden välistä tai terälaipan tyvestä. Teräketju on sopivan kireä, kun vetohampaiden kärjet kohoavat ketjua nostaessa näkyviin.

Teräketjun käyttöikä riippuu sahausmäärästä ja siitä, vioittuuko ketju esimerkiksi kiviosumasta. Jos terä säilyy ehjänä, ketjulla voi sahata jotakuinkin niin kauan, kun leikkuuhampaassa riittää viilattavaa leikkauspintaa.

Erikoistilanteita varten on hyvä tietää vielä se, että kaupoissa on tarjolla myös niin sanottuja kovakarkaistuja teräketjuja. Ne ovat normaaliketjuja kalliimpia.

Metsätöissä kovakarkaistut ketjut sopivat esimerkiksi myrskytuhotilanteisiin, jossa sahaaja joutuu katkomaan hiekkaista puuta. Normaali teräketju tylsyy kyseisessä hommassa heti, mutta kovapalateräketju ei, vaikka se puree puuta lähtökohtaisesti hieman hitaammin.

Vinkki: Laippa vaikuttaa teräketjun kulumiseen. Jos sahaat paljon, käännä moottorisahan laippa viikoittain. Puhdista myös laipan tyvi säännöllisesti, että teräketjuöljy pääsee kulkemaan voitelureiästä.

Vinkki: Jäiseen puuhun ketju ei saa olla yhtä ottava kuin sulaan puuhun. Kesällä puita voi siis sahata terävämmällä ketjulla kuin talvella.

Jutun lähteinä Sahaamaan-kirja (Metsäkustannus 2018) ja Metsälehden saha-asiantuntija, metsätyönopettaja Risto Mykkänen.

Kommentit (1)

  1. Viilata voi vaikka 50 vuotta ja koskaan ketju ei ole kunnossa jos ei tiedä ja sisäistä millainen hammas,

    Jutussa on muuten muutamia virheitä kuten tässä yksi.

    ” Vinkki: Jäiseen puuhun ketju ei saa olla yhtä ottava kuin sulaan puuhun. Kesällä puita voi siis sahata terävämmällä ketjulla kuin talvella.”

Tekniikka Tekniikka

Kuvat