5 kysymystä männyn kylvöstä

Kylvön onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti kohdevalinta ja ajoitus. Koneellinen kylvö on valtamenetelmä, mutta uuden metsän voi perustaa käsinkin.

Käsinkylvö voidaan tehdä muokattuun maahan kepillä vedettyyn viivaan, johon ripotellaan siemenet yksittäin. Näin menetellen siementen itävyys on yleensä erittäin hyvä. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Käsinkylvö voidaan tehdä muokattuun maahan kepillä vedettyyn viivaan, johon ripotellaan siemenet yksittäin. Näin menetellen siementen itävyys on yleensä erittäin hyvä. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

1. Millaisille kohteille männyn kylvö sopii?

Suomessa kylvetään mäntyä vuosittain noin 20 000–25 000 hehtaarin alalle. Menetelmän suosio on säilynyt jo vuosikymmeniä varsin vakaana. Karkeasti puolet männyn viljelyaloista uudistetaan kylväen ja toinen puoli istuttaen.

Männyn kylvö soveltuu viljavuudeltaan kuivahkoille kankaille ja sitä karummille kasvupaikoille, joilla on karkea lajittunut maalaji.

Kohteen soveltuvuutta kylvöön voi arvioida myös puuston perusteella. Jos puusto on yli 25-metristä ja sitä on enemmän kuin 250 kuutiota hehtaarille, on kohde todennäköisesti liian viljava kylvöön. Karuhkoja turvemaitakin voidaan uudistaa kylväen.

Mäntyä kylvetään edelleen liian usein viljaville kohteille, jolloin epäonnistumisen riski kasvaa huomattavasti. Riskin aiheuttavat etenkin rouste ja pintakasvillisuuden kilpailu.

Kuusi ja rauduskoivu vaativat menestyäkseen mäntyä selvästi viljavamman kasvupaikan. Siksi niiden uudistaminen kylvämällä on vaikeaa ja epävarmaa, joten sitä tehdään käytännössä vähän.

2. Miten maa pitää muokata kylvöä varten?

Maa muokataan yleensä äestämällä tai kaivinkoneella laikuttaen. Konekylvössä käytetään myös jatkuvatoimista laikkuria.

Oleellista on, että muokkauksessa paljastetaan kivennäismaan pintaa mahdollisimman kevyesti. Siementen itämiselle on eduksi, jos kivennäismaan pintaan jää hieman humusta ja pienipiirteistä korkeusvaihtelua. Silloin konekylvetyt siemenet peittyvät helpommin sateen tai kivennäismaan pinnan kuivumisen aiheuttaman eroosion seurauksena.

Mitä syvemmälle kivennäismaahan muokkausjälki ylettyy, sitä heikommaksi siementen mahdollisuudet itämiseen ja kasvuun muuttuvat.

Metsänomistaja voi sopivalla kohteella muokata maan itse kylvöä varten esimerkiksi traktoriin kiinnitetyn kantokoukun avulla.

3. Millaista siementä männyn kylvössä käytetään?

Etelä- ja Keski-Suomessa kylvössä käytetään lähes aina jalostettua siementä, jota saadaan männyn siemenviljelyksiltä kerätyistä kävyistä. Pohjois-Suomessa kylvössä käytettävästä siemenestä valtaosa on niin kutsuttua metsikkösiementä. Sitä kerätään metsistä uudistushakkuiden yhteydessä.

Männynsiementä voi tilata esimerkiksi metsäpalveluita tarjoavilta yrityksiltä tai suoraan siementuottajilta. Jalostettu männyn siemen maksaa siementuottajien valikoimissa noin 700–800 euroa kilolta.

4. Kannattaako kylvää käsin vai koneellisesti?

Metsäyhtiöt ja Metsähallitus tekevät kylvön lähes aina koneellisesti. Oikein valitussa kohteessa ja oikeaan aikaan tehtynä konekylvö tuottaa kohtalaisen varmasti kasvatuskelpoisen ja laadukkaan taimikon, jossa kasvaa 5 000–10 000 taimea. Konekylvön etuna on tehokkuuden ohella se, että kylvöalusta on aina tuore ja kostea, mikä parantaa itämistä.

Omatoimiset metsänomistajat kylvävät edelleen paljon käsin. Käsinkylvö perinteisenä vakoruutukylvönä, jossa siemenet kylvetään yksittäin laikkuun tehtyyn matalaan vakoon, on työläs menetelmä. Nopeampaa on ripotella laikkuun 10–20 siementä ja peittää ne kevyesti jalalla tai esimerkiksi rautaharavalla.

Käsinkylvössä kylvöpisteiden valinta ja varsinainen kylvö voidaan tehdä huolellisemmin kuin koneellisessa kylvössä, mikä mahdollistaa hieman pienemmän siemenmäärän käytön.

Viime vuosina on yleistynyt niin kutsuttu sekaviljely. Siinä esimerkiksi kuusen istutuksen yhteydessä kylvetään samalla sopiviin kohtiin männyn siementä.

5. Milloin on paras aika kylvöön?

Etelä- ja Keski-Suomessa optimaalinen ajankohta on toukokuun puoliväli. Tällöin maaperässä on sopivasti kosteutta talven jäljiltä, mutta maa on myös lämmennyt riittävästi itämisen kannalta.

Kun kylvö tehdään keväällä riittävän varhain, siemenet itävät yleensä nopeasti. Siten ne eivät ehdi olla pitkään alttiina siemensyöjille, kuten linnuille ja jyrsijöille. Riittävän aikaisin itävistä siemenistä ehtii myös varttua paremmin seuraavan talven olosuhteita kestävä sirkkataimi.

Kylvö tulisi tehdä viimeistään juhannukseen mennessä.

Pohjoisessa Suomessa mäntyä voidaan joissain tapauksissa kylvää myös juuri ennen talven tuloa, lokakuun puolivälistä eteenpäin. Näin siemenet ovat keväällä valmiita itämään juuri oikeaan aikaan. Syyskylvöön liittyy kuitenkin iso epäonnistumisen riski.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2021.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito