Ladataan...
Syysistutus on suuri riski – kohteen valinta on vaikeaa, aikaa on vain syyskuun alkuun
Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija ei ole koskaan istuttanut omia metsiään syksyllä.
Tilaajille
Syysistutukset onnistuneet omissa metsissä parhaiten, puulaji kuusi, istutusaika syyskuu. Syksyllä vältetään taimien kuoleminen kuivuuden takia sekä jääminen heinän alle seuraavaksi talveksi. Suosittelen.
Aika provosoivasti otsikoitu kirjoitus, eikä tilanne syysistutusten onnistumisen tai taimien lähtevyyden osalta todellakaan ole niin haastava kuin teksti antaa ymmärtää. Nykyisin kuitenkin plusmerkkiset kelit jatkuvat maan etelä- ja keskiosissa hyvin usein marraskuulle, ja jonkinasteista vähäistä juurtumista tapahtunee niin kauan kuin maaperä on pysyy tasaisesti plussalla. Olennaisinta lienee se ettei istuteta enää pakkasjaksojen jälkeen, vaikka maanpinta niiden jälkeen uudelleen sulaisikin. Ja vielä olennaisempaa, samoin kuin kevätistutuksessa, on että istutustyön ja sitä edeltävän muokkaustyön laatuun kiinnitetään erityistä huomiota, eli että mättäät ovat riittävän laadukkaita, muokkausmenetelmä sopii kohteelle (ja istutustyöhön ylipäätään), taimet ovat riittävän syvällä (potin päällä + 5 cm maata) ja tiivistys huolella tehty. Tiivistämättömät ja matalaan laitetut / väärään muokkausjälkeen istutetut potit pullahtelevat rousteen vaikutuksesta maasta, vaikka ne olisi laitettu kesäkuussa.
Tottahan on, että mikäli taimet eivät ehdi juurtua maassa syksyn aikana istutuksen jälkeen, kasvuun lähtö seuraavana keväänä on heikompaa kuin niissä jotka ovat ehtineet juurtua edellisen kauden istutuksista. Tämähän on ihan selvä. Mutta toisaalta onko lähtevyydessä merkittäviä eroja vaikkapa kyseisenä keväänä istutettuihin uusiin taimiin nähden?