Ladataan...
Tarkat tiedot pitkältä ajalta
Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsät ovat olleet olemassa yli sata vuotta. Vuosikymmeniä vanhoja koealoja tarvitaan edelleen uusissa tutkimuksissa.
Tilaajille
Olisi mielenkiintoista saada ilmeisen helposti koottavat laskelmat 90 v vanhojen ojitusalueiden hiilitaseesta.
Olen aivan varma, että ojituksen ja tuhkalannoituksen ansiosta on sitonyt hiiltä enemmän maan alle ja maanpäälliseen metsään ja kasvillisuuteen kuin mitä sitä on hajonnut turpeesta.
Rautalammilla Sahalan kartanossa on myös 90 v vanhoja metsäojia suolla, mutta silminnähden soiden pinta näyttää vieressä olevaan ja pohjamaahan perustetuun tiehen verraten vuosikymmenestä toiseen samalla tasolla.
Näillä kuvioilla vain on korjailtu puusatoa myös tuhkalannoituksen ansiosta tasaisin välein ja osa on jo päätehakattu ja uudistettu kuuselle, joka kasvaa valtavasti.
Metsäntutkimuksen häpeäksi monen onnistumisen ja hyvän työn lisäksi pitää mainita puute, että ei ole tehty pitkäaikaisia ja vertailevia kasvatuskokeita tavanomaista harvemmilla varttuneiden puiden tiheyksillä kuten 100, 150 ja 200 r/ha, eikä jatketuilla kiertoajoilla.
Nyt kun puhutaan kiertoajan kasvattamisesta hiilen takia, mikä pitäisi tietysti tehdä kannattavasti ja järkevästi, näillä kokeilla olisi nyt kova tarve ja kysyntä.
Omiin 50 vuoden puuntuottaja-aikaisiin kokemuksiini pohjaten, olen varma, että jos valtapuusto kasvatetaan niin harvassa, että sen latvusto ei ylitiheyden takia missään vaiheessa haitallisesti typisty, voidaan suuria puita kasvattaa vanhoiksi eli yli 100 vuotiaiksi ja hyvällä kasvuprosentilla.
Tämä tietysti edellyttää että ojitus on ollut koko ajan kunnossa, eikä boorin puutteita ole ollut.