Tätäkin on nykyaikainen tuotetestaus: Täyteen ladatut pienkoneen akut asetetaan vähän pesukoneen rumpua muistuttavaan laitteeseen. Rumpu napsautetaan päälle ja annetaan täristä pari tuntia.

Testin päätteeksi selviää, ovatko akut säilyttäneet latauksensa. Moottorisahan akulta kun vaaditaan huomattavasti parempaa tärinänkestoa kuin esimerkiksi kännykän akulta.

Yhtä tärkeää kuin tärinänkesto on, että akku säilyttää kapasiteettinsa latauskerrasta toiseen, kymmeniä ja satoja lataussyklejä. Metsätöiden tekijää ei paljon ilahduta, jos akun enimmäiskäyttöaika lyhenee parissa kuukaudessa vaikkapa kahdesta tunnista yhteen.

Tuotekehitystä Saksassa

Toimittajavierailu Stihlin tehtaille Saksan Waiblingeniin osoitti, että Suomessa ja Saksassa painitaan samojen ongelmien kanssa: työvoima on kallista ja EU-sääntely monimutkaistaa arkea ja hidastaa tuotekehitystä.

Kun asiakkaat haluavat yhtä (Stihlin tapauksessa tehokkaita, moottorikäyttöisiä laitteita) ja lainsäätäjät toista (mahdollisimman pieniä päästöjä), yhtiö pyrkii valmistamaan tuotteita, jotka vastaavat molempiin tarpeisiin.

Tuotekehitys on keskeinen keino pärjätä markkinoilla. Maailmanlaajuisesti melkein 20 000 henkeä työllistävällä Stihlillä on tuhatpäinen tuotekehitysosasto. Näistä työpaikoista kolme neljäsosaa on kalliiden työvoimakustannusten Saksassa, samalla paikkakunnalla kuin yhtiön pääkonttori. Se ei liene sattumaa.

Tuotekehitystä jarruttaa epätietoisuus tulevasta. Kun päästöjen pienentämiseen tähtäävää EU-lainsäädäntöä syntyy kaiken aikaa lisää, kuinka paljon aikaa ja rahaa on järkevää käyttää t&k-toimintaan? Nyt kehitettävä laite saattaa olla parin vuoden kuluttua valmistuessaan jo vanhentunutta teknologiaa EU-maiden tarpeisiin.

Hyvästit liukuhihnatuotannolle

Työvoiman kalleutta Stihl taklaa perinteisillä keinoilla: sijoittamalla uutta tuotantoaan ulkomaille ja tehostamalla toimintaansa Saksassa.

Alkujaan autoteollisuuden tarpeisiin kehitetty liukuhihnatuotanto on pitänyt pintansa yli sata vuotta. Nyt aika on ajamassa siitä ohitse, ainakin Stihlin mukaan. Yhtiö on aloittanut tänä syksynä Waiblingenissa niin sanotun matriisituotannon.

Matriisituotannossa tehtaan liukuhihna korvataan erillisillä työpisteillä. Niiden välillä liikkuu robotti, joka kuljettaa keskeneräisen moottorisahan tai muun laitteen työntekijältä toiselle.

Vaikka työt jumiutuisivat yhdellä pisteellä, seuraavien työvaiheiden tekijät eivät jää pyörittelemään peukaloitaan linjaston tyhjentyessä. Ei, sillä matriisimallissa työt optimoidaan saman tien uusiksi, ja robotit kiikuttavat lopuille työntekijöille lisää kasattavaa.

Toinen matriisituotannon etu on, että linjaston rakennetta voidaan muuttaa näppärästi, jos kasattavaan tuotteeseen päätetäänkin tehdä lisäosa tai jos tuote vaihtuu kokonaan toiseksi.

Tuotantoteknologia on kuitenkin uutta, mikä lisää häiriöiden riskiä eikä voi olla näkymättä investoinnin hinnassa. Vain aika näyttää, miten hyvin se maksaa itsensä takaisin.

Stihlin strategia on joka tapauksessa erottua laadulla. Mikään muu ei kai olekaan mahdollista, kun markkinoille tulvii yhä enemmän sen tuotteiden kanssa kilpailevaa kiinalaista teknologiaa.

Kirjoittaja on Metsälehden toimittaja, joka osallistui toimittajavierailuun Stihlin tehtaille Saksan Waiblingenissa.

Lue myös: Stihlin toimitusjohtaja: ”Sääntely tekee eurooppalaisista hitaita, muualla meille nauretaan”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.