Viime vuosi oli huippuvuosi yksityisten metsänomistajien pankkitileillä. Enemmän puukaupparahaa on maksettu 2000-luvulla vain vuosina 2007 ja 2018.
Maapinta-alaan suhteutettuna eniten metsätiliä kerättiin Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Kantorahaa kertyi, koska puunhinnat olivat korkealla tasolla.
Vielä merkittävämpi syy roimaan puukauppatiliin oli tukkipuuhakkuiden suuri määrä. Kaksi kolmasosaa metsänomistajien puukauppatuloista koostuu kuusi- ja mäntytukkien myynnistä. Vain Uudellamaalla lehtipuiden ja energiapuun osuus tuloista nousi yli 20 prosentin.
Ilmastonmuutoksesta kärsivän kuusen istutussuosio ei ihmetytä, sillä kuusitukki oli lähes miljardin euron kantorahasummalla selvästi arvokkain yksittäinen puutavaralaji. Kuusitulojen suhteen Suomi on tosin kahtia jaettu maa: Etelä-Pohjanmaalta Lappiin ulottuvalla alueella kuusi tuo vain 19–36 prosenttia metsätuloista.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
