Vaikuttaja | ”Uusiutuviin luonnonvaroihin kohdistuu superpaljon mahdollisuuksia”

Uusiutuvien luonnonvarojen käytössä ja kestävyydessä riittää tutkittavaa, mutta myös metsänhoidon perustutkimukselle on tilausta, linjaa dekaani Ritva Toivonen.

Dekaani Ritva Toivonen kertoo, että metsätieteiden opiskelijat ovat entistä kiinnostuneempia yrittäjyydestä ja yritysjohtajuudesta. Niiden opetukseen onkin tiedekunnassa panostettu. (Kuva: Seppo Samuli)
Dekaani Ritva Toivonen kertoo, että metsätieteiden opiskelijat ovat entistä kiinnostuneempia yrittäjyydestä ja yritysjohtajuudesta. Niiden opetukseen onkin tiedekunnassa panostettu. (Kuva: Seppo Samuli)

Olemme vaikuttavassa seurassa. Topelius, Snellman, Lönnrot, Castrén ja Cygnaeus valvovat meitä kultaisissa kehyksissä. Mahtuu suurmiesten rinnalle myös yksi nainen, Helsingin suomalaisen tyttökoulun ensimmäinen rehtori Minna Wilhelmiina Krohn.

Helsingin yliopiston päärakennuksen Christina-salin seinille ripustetut muotokuvat luovat arvokkaan tunnelman. Tavallisesti yliopiston rehtori pitää tilassa vastaanottoaan. Nyt sohvalle istuu Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen.

Vuoden alusta toiselle nelivuotiskaudelleen valittu Toivonen on luvannut kertoa, millaista tutkimusta metsätieteissä tällä hetkellä tehdään, mihin nyt pitäisi suunnata määrärahoja ja löytyykö tutkimuksesta vastauksia metsänomistajaa koskettaviin polttaviin kysymyksiin.

Ensin Toivonen kuitenkin tekee selväksi sen, että tutkijoilla on yliopistossa akateeminen vapaus eli tutkijan oma kiinnostus ja valinnat ovat ratkaisevassa roolissa.

”Tiedekunta tai dekaani tai tiedekunnan johtoryhmä ei suinkaan päätä, mitä tutkimusta tehdään. Tällaisiin asioihin voidaan vaikuttaa sillä, mistä tieteenaloista ja minkälaisilla painotuksilla tehtäviä täytetään”, Toivonen kertoo.

Paperiviennistä tutkimukseen

Dekaanina Toivosen tehtävä on paitsi johtaa myös valvoa tiedekunnan toimintaa ja kehittämistä. Hän on ensimmäisiä yliopiston ulkopuolelta valittuja dekaaneja ja samalla toinen nainen maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan johdossa.

Vuonna 1987 Toivonen valmistui nyt johtamastaan tiedekunnasta metsänhoitajaksi. Tuolloin metsätieteitä opiskeltiin vielä Metsätalolla Helsingin Kaisaniemessä. Sittemmin tiedekunta on siirtynyt Viikkiin, jossa myös Toivosen työhuone sijaitsee. Dekaani kuitenkin vierailee Senaatintorin kulmassa sijaitsevassa yliopiston päärakennuksessa viikoittain hoitamassa hallinnollisia tehtäviä.

Toivonen on ehtinyt urallaan myös toimia paperin vientitehtävissä, Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomian osaston vetäjänä ja Metsälehdenkin omistavan Tapio Oy:n toimitusjohtajana. Ennen vuonna 2018 alkanutta dekaanin tehtäväänsä Toivonen oli Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja.

Hän ei koe tulleensa dekaaniksi tiedeyhteisön ulkopuolelta. Syykin on selvä. Työuransa alkuaikoina hän työskenteli kuusi vuotta metsäekonomian osaston yliassistenttina. Lisäksi hän on tehnyt uransa aikana tutkimusta ja väitellyt maatalous-metsätieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistolla vuonna 2011. Aiheena oli puutuotteiden laatu asiakkaan näkökulmasta.

Tutkimusrahoituksessa selvä kasvu

Toivonen on saanut luotsata tiedekuntaa hyvänä aikana. Vielä 2015­­–2017 hallituksen leikkaukset osuivat kovaa yliopistoihin. Tehtäviä jätettiin täyttämättä, tiloista säästettiin.

Nyt tilanne on toinen. Opetusministeriön maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle budjetoima perusrahoitus on pysynyt lähes samana, vuosittain noin 20 miljoonassa eurossa.

Vaikka tiedekunnalle budjetoitu perusrahoitus ei ole juuri kasvanut, tiedekunnan tekemä tutkimus on loistanut ja tutkijat ovat onnistuneet näyttämään vahvuutensa tutkimusrahoista kilpailtaessa. Yli puolet tiedekunnan budjetista on muuta kuin ministeriöltä saatua perusrahoitusta.

”2019 eteenpäin tutkimusrahoituksen määrä on kasvanut ja olemme siten pystyneet täyttämään kaikki positiot. Meillä on tällä hetkellä yli sata henkilöä töissä enemmän kuin 2018 alussa. Pääosin kasvu on tullut kasvaneesta tutkimusrahoituksesta”, Toivonen kertoo.

Samalla eläköitymisten seurauksena tiedekunnassa on eletty uudistuksen vuosia. Vuodesta 2018 maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan on palkattu kaikkiaan 65 professoria ja lehtoria.

Yksi niistä on uusi metsäteknologian ja puunhankinnan logistiikan professuuri. Se oli ensimmäisiä suuria rahoitushankkeita, joissa Toivonen oli mukana.

”Olin todella iloinen ja tyytyväinen, koska siihen lähti niin monia – useita kymmeniä – rahoittaja mukaan.”

Kestävyys korostuu

Mutta mennään takaisin tutkimukseen. Nyt jos koskaan metsätutkimus on tärkeää.

”Metsien merkitys monipuolisten materiaalien ja myös energian lähteenä korostuu nykyisinä epävarmuuden ja globaalien kriisien aikoina. Metsät ovat edelleen Suomessa monipuolinen aineellisen ja aineettoman varallisuuden ja menestyksen lähde”, Toivonen sanoo.

Tällä hetkellä tutkimuksessa korostuvat metsien ilmastovaikutukset, tuhoihin varautuminen, kestävä metsänhoito- ja kasvatusmenetelmät sekä puun uudet käyttömuodot markkinoineen.

”Kestävyys on tullut läpileikkaavaksi teemaksi opetukseen ja tutkimukseen. Uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään käyttöön kohdistuu paljon odotuksia, erilaisia haasteita, mutta myös superpaljon mahdollisuuksia.”

Tiedekunnassa on panostettu viime vuosina opetuksessa yrittäjyyyteen, yritysjohtajuuteen, innovaatioihin ja uuden luomiseen. Tästä esimerkkinä on Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusasemalle nousevat puurakennukset. Ensi keväällä avajaisiaan viettävät rakennukset tulevat energiaratkaisuineen olemaan eräänlainen kestävyyden mallilaboratorio.

Entä mihin pitäisi vielä suunnata resursseja? Jos Toivonen saisi päättää, rahoitusta kohdistettaisiin nykyistä enemmän niin metsätieteissä kuin muillakin tutkimusaloilla ilmiöiden, järjestelmien ja kokonaisuuksien vuorovaikutuksen tutkimiseen ja ymmärtämiseen sekä mallinnukseen pitkällä aikavälillä.

”Puhutaan kestävyydestä ja sen eri ulottuvuuksista. Mitä on se kestävä metsien hoito ja käyttö. Se on yhdellä ajanhetkellä varmasti eri asia ja eri tavoin vaikuttava kuin pitkällä aikavälillä”, Toivonen toteaa.

Lisää ruohonjuuritason tutkimusta

Kun Toivonen esittelee metsätieteellisen tutkimuksen nykysuuntia, on pakko kysyä, missä ovat ruohonjuuritason tutkimukset metsien hoidosta. Ympäröivä maailma muuttuu, mutta tuntuu kuin metsänhoidossa edelleen junnattaisiin samoilla vuosikymmeniä vanhoilla opeilla. Pitäisikö ruhonjuuritason perustutkimusta lisätä?

Ritva toivonen
Nainen metsätieteellisen tiedekkunnan dekaanina on maailmalla harvinaisuus. Ritva Toivonen on yksi harvoista naisista metsätieteellisen tiedekunnan johdossa. (Kuva: Seppo Samuli)

”Kun kysyt, vastaus on kyllä. Me tarvitsisimme lisää osaamista ja satsausta ihan metsälötasoiseen päätöksentekoon ja suunnitteluun metsänomistajan tai päätöksentekijän vinkkelistä, mutta totta kai myös yhteiskunnan vinkkelistä”, Toivonen toteaa.

Tekemistä on myös tutkimustiedon viennissä käytäntöön. Tarvitaan toimiva kanava, jotta tutkittu tieto saadaan välitettyä eteenpäin. Tarvitaan myös joku, joka jalostaa tiedon helposti omaksuttavaan muotoon.

”Suomessa on monta toimijaa, jotka tarjoavat metsätietoa aina metsänhoitoyhdistyksistä yksityisiin konsulttiyrityksiin. Myös isot metsäfirmat tarjoavat tietoa. Enemmän ajattelisin, kuinka tutkimustieto saadaan mahdollisimman hyvin ja helpolla näille, joiden kautta se tieto menee metsänomistajille.”

Euran ja Helsingin väliä

Metsänomistajana Ritva Toivonen pystyy hyvin ymmärtämään tarpeen käytäntöön viedylle tutkimustiedolle. Hän on omistanut metsää yhdessä aviomiehensä kanssa vuodesta 1987. Miehen kotitila metsineen ja peltoineen sijaitsee Euran Kiukaisissa. Siellä dekaanikin viettää osan arjestaan.

Metsänomistajien etua Toivonen on ajanut Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuustossa niin kauan, ettei edes muista, milloin on pestiin ensimmäisen kerran tullut valituksi.

”Samalla tavalla kuin kaikkia muitakin metsänomistajia minua askarruttaa se, minkälaisilla menetelmillä, minkälaisella kuviolla, maaperällä ja olosuhteissa pystyisi kaikkein tehokkaimmalla kombolla tuottamaan sekä puuta että pitämään paikan mahdollisimman hyvässä kunnossa luonnon ja ilmaston vinkkelistä.”

Myös alueella jylläävä juurikääpä askarruttaa. Toivonen haluasi vastauksia, miten leviämistä voisi estää ja jo tapahtunutta tartuntaa hidastaa.

”Ilokseni kuulin, että meillä juuri käynnistyneessä mikrobiologiantutkimushankkeessa on lähdetty tutkimaan maan mikrobistoa ja sienirihmastoa siitä näkökulmasta, miten hyviä mikrobeja ja rihmastoja vahvistamalla voitaisiin estää haitallisten leviäminen.”

Kaupunkilaiset kiinnostuneita metsätieteistä

Toivonen vaihtaa asentoa ja nojaa kättään rennosti sohvan selkämykseen. Vuonna 1832 valmistuneen päärakennuksen ikkunoista tuleva syyskuinen valo valaisee salin ja sen seinille ripustetut öljyvärein ikuistetut muotokuvat. Toivonen näyttää tyytyväiseltä ja syystäkin.

Metsätiede kiinnostaa ja hakijoita on riittänyt. Joskin tänä vuonna kaikkien yliopistojen hakijamäärät notkahtivat tuntemattomasta syystä. Monta edeltävää peräkkäistä vuotta hakijamäärät kuitenkin nousivat kymmenien prosenttien tahdilla vuosittain.

Tänä vuonna uusia opiskelijoita maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aloitti runsaat 50. Toivonen näkisi mielellään opiskelijoita enemmänkin, mutta aloitusmäärä on opetusministeriön asettama.

Aloittajista merkittävä osa tulee kaupungeista. Pääkaupunkiseudultakin moni hakeutuu lukemaan metsätieteitä. Metsänomistajan takaraivoon hiipii pelko, ovatko tulevat metsänhoitajat yksin ekologiasta kiinnostuneita kaupunkilaishippejä. Eivät ole, Toivonen vakuuttaa. Metsätieteissä on lukuisia pääaineita ja kaikkiin on riittänyt hakijoita. Yrittäjyys kiinnostaa nuoria ja maastokelpoisuus on varmaa.

”Se lähtee ihan opetuksesta, johon edelleenkin kuuluu sangen runsaasti kenttäkursseja. Tärkeää on mennä heti metsään.”

RITVA TOIVONEN

  • maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani
  • metsänhoitaja ja metsäekonomian dosentti
  • 60 vuotta
  • syntynyt Pöytyällä
  • asuu Helsingissä Lauttasaaressa ja Euran Kiukaisissa
  • perheeseen kuuluu aviomies, kolme aikuista lasta, lapsenlapsi sekä kissa
  • omistaa aviomiehensä kanssa metsää
  • harrastaa liikuntaa, metsässä kävelyä, dekkarien lukemista, puutarhanhoitoa ja mökkeilyä

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito