Metsätalouden tukirahaa jäi ennen reilusti käyttämättä, mutta nyt rahat eivät riitä. Metka-tukea hallinnoivan Suomen metsäkeskuksen mukaan taimikoiden ja nuorten metsien hoidon tukivarat tulevat loppumaan toisena peräkkäisenä vuonna kesken.
Tälle vuodelle uutta tukirahaa on myönnettävissä raivauksiin vain reilut kahdeksan miljoonaa euroa.
”Se ei tule riittämään millään. Talvi on vähäluminen, ja toteutusilmoituksia näyttää tulevan jatkuvasti”, kertoo Metsäkeskuksen hankehallinnon päällikkö Sameli Salokannel.
Tukivarat loppuvat todennäköisesti jo kesällä. Syksyllä taimikkonsa raivaavat metsänomistajat saavat odottaa tukirahaa ensi vuoteen.
”Tuen saa se, joka ensimmäisenä toteuttaa työt. Tänä vuonna ei ainakaan kannata vitkutella pitkälle raivaussahatöissä, vaan taimikonhoitoon kannattaa ryhtyä nyt”, sanoo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen myyntipäällikkö Henri Mommo.
Mommon mukaan eteläisessä Suomessa on lunta monin paikoin niin niukasti, ettei estettä raivaustöille ole.
”Metsurit eivät ole moittineet, että palelisi.”
Rahoitusta leikattu
Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen tarkoitettuja tukirahoja on leikattu viime vuosina yli kymmenellä miljoonalla eurolla. Metkaa edeltäneen kemera-järjestelmän tukibudjetti vuonna 2023 oli 47,5 miljoonaa euroa ja myöntämisvaltuus 54,5 miljoonaa euroa.
Metkan tukibudjetti on tälle vuodelle reilut 36 miljoonaa euroa ja myöntämisvaltuus 20 miljoonaa euroa.
”Tukivaroja ei monina vuosina käytetty siinä määrin, kuin niitä oli tarjolla. Nyt tukia on leikattu ja tilanne on toisin päin”, Metsäkeskuksen Salokannel sanoo.
Lain kirjaus on, että jos taimikon ja nuoren metsän hoidon määrärahat loppuvat kesken, tuki maksetaan seuraavana vuonna. Jos rahat loppuvat silloinkin kesken, tukihakemus hylätään.
”Siksi haluamme edetä mahdollisimman pitkälle niin, että vanhat hankkeet maksetaan ensin päältä pois ennen kuin uusia aletaan käsitellä”, Salokannel sanoo.
Kun tämän vuoden budjetista maksetaan edellisvuoden tukia, lumipalloefekti vain voimistuu. Tänä vuonna toteutettavien taimikon ja nuoren metsän hoitojen tukimaksuja siirtynee maksettavaksi ensi vuonna jopa yli 20 miljoonan euron edestä, Salokannel arvioi.
Tukien perusidea on jalo: ohjataan ja kannustetaan metsissä hyödylliseen toimintaan.
”Tukijärjestelmien pitää olla ennakoitavia ja riittävän yksinkertaisia. Muuten voi tulla markkinahäiriöitä, ja hyvä tarkoitus menetetään”, Päijänteen mhy:n Mommo sanoo.
Tiehankkeita 25 miljoonalla
Metka-tukien takamatkaa kasvattaa tänä vuonna entisestään se, että metsäteiden perusparannuksiin haettiin tukirahaa viime vuonna valtava määrä: tavallisen kolmen miljoonan euron sijaan noin 25 miljoonan euron edestä. Syynä oli metsäteiden tukitason laskeminen tälle vuodelle parillakymmenellä prosentilla.
Metsäkeskuksen mukaan viime vuonna ilmoitettuja metsätiehankkeita joudutaan todennäköisesti hylkäämään. Tukihakemuksia käsitellään lain mukaan saapumisjärjestyksessä, joten joulukuussa saapuneilla tiehakemuksilla on suurin riski päätyä hylkyyn.
Tosin tukivarat kohdennetaan maakuntakohtaisesti, ja syksyllä selviää, miten tukivaroja on siirreltävissä maakuntien ja eri tukityölajien välillä.
”Toisista maakunnista tuet loppuvat aikaisemmin kuin toisista”, Metsäkeskuksen Salokannel arvioi.
Tukihakemuksen voi tehdä tiehankkeeseen uudelleen, mutta tukiprosentti on pienempi. Jos metsätietukea hakee tänä vuonna, käsittely menee automaattisesti vuodelle 2027.
”Huojunta aiheuttaa epävarmuutta. Tukitasoihin ja -mekanismeihin kaivataan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta” sanoo metsäpalveluyritys Luontovarman liiketoimintajohtaja Tuomas Kähö.
Kähön mukaan tiehankkeiden eteen on jo hakemusvaiheessa käytetty reilusti voimavaroja.
”Peräänkuulutan nopeaa ratkaisua lisärahoituksen suhteen, ettei jo liikkeelle saatuja tiehankkeita jäisi toteuttamatta.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
