Suuri savotta -dokumentti kertaa puukartellijupakan vaiheet

Elokuvan pääosassa on savotan vetäjä, metsäkonekauppias Reijo Lahtonen.

Suuren savotan koonnut Reijo Lahtonen sanoo lähteneensä porukan vetäjäksi, koska kukaan mukaan ei ryhtynyt korjaamaan selkeää vääryyttä. Ylen haastattelussa Lahtonen on kertonut, että korvauskanteeseen mukaan lähteneet maksoivat liittymismaksun. Jos korvauksia olisi tullut, Lahtonen olisi saanut niistä pienen siivun.

Mitä käy, kun pienmetsänomistajat haastavat suurteollisuuden?

Turpiin tulee.

Tällaisen tarinan kertoo Suuren savotan nimeä kantava tuore dokumenttielokuva.

Suuri savotta oli yksityisten metsänomistajien monisatapäinen joukko, joka vaati lähes koko 2010-luvun ajan kestäneessä oikeusprosessissa puukauppakorvauksia kolmelta suurelta metsäyhtiöltä: Stora Ensolta, UPM:ltä ja Metsäliitolta (Metsä Group).

Metsäyhtiöt oli aiemmin tuomittu vuosina 1997–2004 puumarkkinoilla harjoitetusta kielletystä yhteistyöstä eli kartellista. Tuomion vuoksi niin savottaryhmä, Metsähallitus kuin joukko kuntia katsoivat aiheelliseksi vaatia puunostajilta hyvityksiä kartellin vaikutuksista puunhintoihin.

Suuri savotta -dokumentti on yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten yksityisten metsänomistajien ryhmä koottiin ja miten oikeussalisavotassa lopulta kävi. Vuosikausien mittaiseksi venynyt monimutkainen oikeudenkäynti oli uuvuttava tapahtumaketju. Asioiden seuraaminen vaatii keskittymistä myös elokuvassa, vaikka siihen onkin liitetty juonen seuraamista helpottavia aikajanoja.

Kerrontaa rytmittävät komeat kuvat metsäteollisuuden tuotantoprosesseista. Tehtaat ja sahat jauhavat puuta väsymättömällä tahdilla. Lopulta ne tuntuvat jauhavan myös oikeustaistoon lähteneen metsänomistajan.

”Oikeusturvavakuutus kannattaa ottaa”

Mitään suurta uutta elokuva ei paljasta. Ohjaaja Jani Salmisen mukaan perimmäinen syy dokumentin tekemiselle oli halu tallentaa kanteiden määrässä mitattuna Suomen historian suurin oikeudenkäyntiprosessi. Se onkin varmasti ollut paikallaan.

Dokumentissa pääosassa on Suuren savotan kiistelty vetäjähahmo, muuramelainen metsäkonemyyjä Reijo Lahtonen. Vaikka Lahtonen on paljon esillä, elokuva suhtautuu hänen toimintaansa melko neutraalisti.

”Oikeusturvavakuutus kannattaa metsänomistajan ottaa. Sen tästä oppi”, Lahtonen sanoi elokuvan lehdistötilaisuudessa.

”Kilpailua” puusta

Dokumentti esittää Metsäntutkimuslaitoksen laskelman, jonka mukaan kartelli tuotti puunmyyjille tappiota 1–1,5 miljardin euron edestä. Penniäkään ei saatu takaisin. Päinvastoin, metsäyhtiöt voittivat ja pääosa 45 miljoonan oikeudenkäyntikuluista tuli Metsähallituksen, kuntien ja yksityisten metsänomista­jien maksettaviksi.

Suureen savottaan kuuluneiden metsänomistajien osuus laskusta ei dokumentista selviä. Lehtitietojen mukaan maksettavaa tuli yli 10 000 euroa per metsänomistaja.

Metsäyhtiöiden perustelu kartellille tulee dokumentissa selväksi: puun tasainen hinta takaa puun tasaisen tarjonnan. Jos hinta heiluu suuntaan tai toiseen, puunmyyjille syntyy odotuksia.

Se ei ole hyvä, sillä yhtiöt joutuisivat houkuttelemaan metsänomistajia hakkuisiin esimerkiksi korottamalla puunhintoja.

Joku voisi toki tässä vaiheessa kysyä, että eikö markkinatalouden pitäisi toimia juuri niin.

Selkeää on vain epäselvyys

Dokumentti ei anna suoraa vastausta koko oikeudenkäynnin ydinkysymykseen: miksi korvauksia ei tullut, vaikka metsäyhtiöt oli tuomittu kartellista? Se käy selväksi, että oikeussalissa harjoitettiin jonkinasteista korkeampaa matematiikkaa. Seuraus oli, että puunmyyjät eivät pystyneet esittämään pitävää näyttöä kartellin aiheuttaman vahingon määrästä. Tästä heitä oli myös varoiteltu.

Maalaisjärkeen ei silti mahdu ajatus, että jos kartellin olemassaolo on todettu, siitä ei ollut rahassa mitattavaa hyötyä. Onko oikeuden päätös linjassa muiden kartellitapausten kanssa? Olisiko metsänomistajille voitu määritellä jonkinlainen korvaus, vaikka kartellin aiheuttamaa tulomenetystä ei onnistuttu laskemaan?

Nyt oikeuden sanoma on, että pienmetsänomistajalla ja metsäjäteillä on samanlaiset muskelit käydä puista kauppaa.

Julkaistu Metsälehdessä 3/2020.

Suuri Savotta -dokumentti esitetään televisiossa torstaina (Yle TV1 19.00). Yle Areenasta se löytyy jo nyt.

 

Kommentit (1)

  1. Kuten selvityksistä ilmeni kartellin vaikutus kohdistui voimakkaasti kuitu-/ tukkipuiden väliseen hintasuhteeseen. Saatettiin jopa korottaa tukin hintaa kun korotus kompensoitiin laskemalla kuitupuun hintaa. Tämä oli syy, miksi oli mahdotonta kenenkään pyynmyyjän osoittaa kärsineensä vääryyttä, koska niin ei yleensä tapahtunut.

    Merkittävää oli myös se, ettei kartelli ollut täydellinen. Siitä puuttuivat yksityiset sahat, jotka yllättäen olivat kärsijöinä siis kahta kautta. Tukkipuun hinta nousi ja niille tärkeän sahahakkeen myyntihinta laski. Tällä oli merkittävä heikentävä vaikutus sahojen kannatavuuteen.

    Jos sahoja olisi heikon kannattavuuden vuoksi ajautunut konkurssiin, niin olisiko kartelli silloin pystynyt käyttämään hinnoitteluvoimaansa pudottaakseen puun hintaa on sitten eri kysymys. Tai se, että olisivatko edullista raaka-ainetta saavat konsernit lisänneet investointejaan Suomeen. Ei siis voi tietää mitä olisi tapahtunut, koska UPM hallituksen jäsenet pelästyivät riskiä, että USA:ssa käydessään joutuisivat kartelliviranomaisten pidättämiksi ja paikalliseen vankilaan ja ilmiantoivat kartellin. Tämähän johti sitten siihen, että Jussi Pesonen siirtyi UPM:n johtoon suunniteltua aikaisemmin, koska yhtiö ei ilmeisestikään halunnut ottaa enempää maineriskiä. Onko UPM häikäisevä kehitys osaltaan sen ansiota, että Jussi Pesonen pääsi firman ohjaksiin silloin?

    Kannattaa huomata sekin, että että tällä puukartellilla ja asfalttikartellilla on merkittäviä eroja. Asfalttikartelli oli täydellinen. Sen aiheuttama tappio asiakkaille oli helposti osoitettavissa. Pelkistäen voi todeta, että maksaessaan 10 kilometristä tien päällystettä saikin vain 9 km päällystettyä.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut