Metsälehti on viime aikoina uutisoinut suometsien uusista suosituksista, jotka kehottavat nostamaan vedenpintaa 30 sentin tasolle maanpinnasta. Suositukset ovat keränneet metsänomistajilta ja ojien kaivajilta vastaväitteitä, joiden mukaan vedenpinnan saaminen ojituksilla syvemmälle on yhä suometsissä perusteltua. Puiden juuretkin kasvaisivat näin syvemmälle maahan.
Näin kuitenkaan ei ole.
”Toisin kuin helposti saatetaan ajatella, suurin osa puiden juurista on (suometsissä) lähellä maanpintaa: ylimmässä 20 senttimetrin paksuisessa pintakerroksessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Sakari Sarkkola.
Tämä koskee erityisesti niin sanottuja hienojuuria, jotka ovat tärkeitä puiden ravinteiden ja vedenoton kannalta. Sarkkola viittaa muutaman vuoden takaiseen tutkimukseen, jossa selvitettiin hienojuurituotosta eri turvekangastyypeillä.
Tulosten perusteella keskimäärin 80 prosenttia juurten tuotoksesta tapahtui 0–20 sentin syvyydellä maan pintakerroksessa ja 90 prosenttia tuotoksesta 0–30 sentin syvyydellä pintakerroksessa.
Karuimmilla kasvupaikoilla osuudet ovat vielä suurempia.
”Juuria voi kyllä kasvaa syvemmälle, aina 50–60 senttiin saakka myös turvemailla suotuisissa oloissa. Niillä juurilla ei ole käytännössä paljonkaan merkitystä puun elintoimintojen kannalta”, Sarkkola toteaa.
Keskeistä ja merkityksellisintä puiden juuriston ja edelleen kasvun ja elinvoimaisuuden kannalta näyttää Sarkkolan mukaan olevan se, millaiset ovat melko ohuen maan pintakerroksen olosuhteet.
Tuulituhoriski on sekava soppa
Entä vaikuttaako suometsän vedenpinnan taso puiden herkkyyteen kaatua tuulessa?
Ongelma on, että puiden riskiin kaatua tuulessa vaikuttaa moni tekijä. Roudattomuus ja pehmeä maa toki lisäävät tuulenkaatoalttiutta, mutta yhtä lailla, ellei enemmän, puun tuulituhoriskiin vaikuttavat aika edellisestä hakkuusta, viereisen metsäkuvion puusto sekä puun oma pituus ja latvus.
”Tuulituhojen ehkäisyssä perusneuvot ovat, että vältä jyrkkiä metsänreunoja ja voimakkaita harvennuksia”, kertoo palvelualuepäällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta.
Vuodenvaihteen Hannes-myrskyn tuhoista kertyneiden havaintojen perusteella tuuli kaatoi puita aukonreunoista ja vasta harvennetuista metsistä yhtä lailla kivennäismailla. Harvennetun puuston lannoitus kasvattaa entisestään puiden latvuspinta-alaa, minkä vuoksi pöytä on katettu tuulenkaatoriskille muutamien vuosien ajaksi.
Metsälehti on osa Tapio-konsernia.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään