Tuuli riepoi arvoleimikon

Avohakkuun välttämiseksikään ei kannata yrittää ihan mitä tahansa.

Hannu Koskinen esittelee, miten yritys muuntaa 80 hehtaaria metsää jatkuvalle kasvatukselle onnistui tai oikeammin epäonnistui. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)

Metsälehti kertoi pari vuotta sitten (7/2019), kuinka Petäjäveden itseoppinut metsätietäjä Arvo Kettunen esitteli suunnittelemaansa, varsin hulppeaa yläharvennusleimikkoa.

Tavoitteena oli saada runsaasti tukkia ja hakkuutuloja. Kaikkiaan puuta kertyi 14 000 kuutiota. Jäljelle jäävän puuston odotettiin intoutuvan reippaaseen arvokasvuun. Kettusen mukaan hakkuun piti olla ensimmäinen vaihe metsän muuntamisessa erirakenteiseksi.

”Konnevedellä hakattiin 80 hehtaaria järeää metsää ilman yhtään aukkoa”, kiteytti Metsälehti raporttinsa palstalta.

Tässä ei onnistuttu, tuulet ovat parissa vuodessa rieponeet puuston pahoin aukkoiseksi.

”No vituikshan se meni, vaikka odotukset pari vuotta sitten olivatkin korkealla”, kiteytti tilan omistajiin lukeutuva Hannu Koskinen.

Vanhaan aikaan metsä olisi luokiteltu vajaatuottoiseksi. Aukkoisuudesta huolimatta alueelle ei nopean silmäyksen perusteella näytä syntyneen uusia kuusentaimia kuin satunnaisesti.

”Pakko tänne on ruveta taimia laittamaan”, metsänomistaja mietti.

Myrskytuhoja varmastikin pahensi se, että yläharvennettu, järeä metsä typpilannoitettiin heti harvennuksen jälkeen. Kasvatusmetsiä ei pidä lannoittaa ennen kuin harvennuksesta on kulunut puolenkymmentä vuotta.

Suomen metsäkeskuksen metsäneuvojan Tomi Tapanisen mukaan Konnevedellä ei kevään 2019 jälkeen ole ollut tavallista enempää myrskyjä. Lähitienoolla ei myöskään ole muita metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhojen korjaamiseksi.

Kommentit (6)

  1. Rehellisyys näyttää pikkuhiljaa palailevan Metsälehteen. Pitäkäähän vapaat kasvattajat poissa agitoimasta pöljyyksistään !

  2. Mitenkä tuo kannattavuuslaskelma on tehty, otsikko puhui kannattavuudessa mutta juttu oli pelkkä mielipide.

  3. Näinhän se osaamattomille käy. Ei ole menetelmän vika, jos tunarit on asialla.
    Liian voimakas harvennus kerralla on yleensä vikana noissa tapauksissa.

  4. Aikas kallista. Myydä ensin puuta paljon harvennuksen yksikköhinnalla (tai ainakin lähellä sitä hintaa) ja sitten heti kohta korjata tuulen kaatamia isolta alueelta. Mutta työllistävä vaikutus on hyvä, jos jotain positiivistä halutaan hakea. Varttuneissa kuusikoissa tyypillistä, että puuston liian harva asento aiheuttaa paljon tuulenkaatoja joten ei ole yllättävää.

  5. Vajaa 20 vuotta sitten tehtiin Saarijärvelle vähän tuon tyyppinen hakkuu. Tarkoituksena kasvattaa pienemmistä kuusista tukkeja, kun isot kaadettiin päältä pois. Ei siis mitään jatkuvaa kasvatusta vaan yläharvennus.

    Jätettyjä puita alkoi kaatua ja toiset kuolivat tai harsuuntuivat. Pari vuotta katsottiin ja sitten tilattiin moto tekemään alue aukoksi. Nyt siellä kasvaa hieno nuori metsä.

    Järkevintä olisi Konnevedelläkin pistää alue kerralla aukoksi. Ei tarvitse kerätä vuodesta toiseen tuhopuita. Ja saa aikanaan kunnon metsän.

  6. Ennenvanhaan valtio kustanti ilmaiset taimet vajaatuotto alueelle!!

Metsänhoito Metsänhoito