Eduskunta poisti viime syksynä palkansaajilta oikeuden kaavamaiseen työhuonevähennykseen. Tuloverolain muutos astui voimaan vuodenvaihteessa, joten viime vuotta koskevassa veroilmoituksessa työhuonevähennystä voi vielä hakea.
Työhuonevähennys on ollut valtavan suosittu: esimerkiksi vuodelta 2023 työhuonevähennystä haki yli 390 000 henkilöä ja sitä myönnettiin 343 miljoona euroa.
Toisin kuin palkansaajilla, metsänomistajilla oikeus työhuonevähennykseen on säilymässä – näin siitä huolimatta, että metsänomistajat eivät nousseet millään tavoin esille, kun lakimuutosta viime vuonna valmisteltiin.
Lakimuutosesityksen perusteluissa todetaan, että etätyö perustuu aina työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Etätyöstä ei siten yleensä muodostu ylimääräisiä kustannuksia etätyötä tekevän kotitaloudelle.
Tilanne kuitenkin muuttuu toisenlaiseksi, jos henkilö ei ole työsuhteessa: silloin työtilat on pakko hankkia itse. Näissä tapauksissa kaavamainen työhuonevähennys säilyy edelleen.
Tätä sääntöä sovelletaan myös metsänomistajiin, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta kertoo.
Todelliset kustannukset tai kaavamainen vähennys
Metsänomistajalla on kaksi vaihtoehtoa verovuoden 2025 työhuonevähennyksen tekemiseen: hän voi vähentää työhuoneen käytöstä aiheutuvat todelliset kustannukset tai tehdä kaavamaisen työhuonevähennyksen.
Todellisiin kustannuksiin luetaan vuokra-, valaistus-, lämmitys, korjaus-, siivous- ja kalustekulut sekä rakennuksen hankintamenon poistot. Niistä on esitettävä pyydettäessä luotettava selvitys verottajalle, eikä niitä saa vähentää muissa yhteyksissä.
Pilhjertan mukaan todellisten kustannusten laskennassa pitää ottaa huomioon, mikä osuus kaikesta työhuoneen käytöstä on kohdistunut veronalaisen metsätalouden tulon hankintaan.
Jos työhuoneena käytetään omaa asuntoa, työhuoneen käyttökustannusten laskeminen on hankalaa. Silloin käyttöön otetaan kaavamainen vähennys.
Kaavamaiset vähennykset saa yhtenäistämisohjeesta
Verohallinto julkaisee ennen joulua yhtenäistämisohjeet, joissa määritellään joillekin vähennyksille arvot kulunutta vuotta koskevaan verotukseen. Näitä arvoja käytetään silloin, kun muuta selvitystä kuluista ei ole mahdollista antaa.
Yhtenäistämisohjeissa on taulukko, jossa luetellaan kaavamaisten työhuonevähennysten määrät. Kaavamainen työhuonevähennys määräytyy kolmessa portaassa asunnon käyttömäärän perusteella.
”Metsänomistajat käyttävät asuntoa yleensä satunnaisesti metsätalouden veronalaisen tulon hankkimiseen. Siinä tapauksessa kaavamainen vähennys viime vuodelta on 245 euroa”, Pilhjerta toteaa.
Kaavamaisia työhuonevähennyksiä on mahdollista tehdä jokaisesta tulolajista erikseen. Jos samaa työhuonetta siis käytetään satunnaisesti sekä maatalouden että metsätalouden tulojen hankintaan, vähennys voidaan myöntää molemmista erikseen.
Kaavamaisten työhuonevähennysten yhteismäärä saa kuitenkin olla korkeintaan 980 euroa yhtä verovelvollista kohden.
Verohallinnossa on päätetty, että nyt alkanutta vuotta koskevassa verotuksessa kaavamaisen työhuonevähennyksen määrät ovat samat kuin edellisvuonna.
Pilhjerta huomauttaa, että Verohallinnon tuoreen päätöksen mukaan asunnon vähäinen käyttö veronalaisen tulon hankintaan ei oikeuta työhuonevähennykseen. Kuitenkin toistuva satunnainen käyttö verovuoden aikana kelpaa vähennyksen perusteeksi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään