Vaihtelua puulajivalikoimaan

Vieraiden puulajien tuonti Suomeen alkoi jo keskiajalla. Tulevaisuudessa ne voivat tarjota suojaa ilmastonmuutosta vastaan, sanoo Luken erikoistutkija Seppo Ruotsalainen. Hän on hiljan kirjoittanut historiikin Suomessa viljellyistä vieraista puulajeista.

Siperianlehtikuusi on merkittävin Suomessa viljelty vieras puulaji. (Kuvaaja: Shutterstock)

1. Mikä on vieras puulaji?

Vieraat puulajit ovat puulajeja, jotka eivät kuulu alueen alkuperäiseen lajistoon. Rajanveto on usein kuitenkin häilyvä.

2. Milloin vieraiden puulajien viljely alkoi Suomessa?

Hedelmäpuita tuotiin Suomeen jo keskiajalla. 1700-luvun puolivälissä kasvitieteilijä, Turun akatemian talousopin professori Pehr Kalm toi Suomeen Pohjois-Amerikasta muun muassa kanadanlehtikuusta, palsamipihtaa ja mulperipuita.

Metsätalouskäyttöön vieraita puulajeja alettiin tuoda 1800-luvun jälkipuoliskolla. Eniten viljeltiin venäläisiä puulajeja, kuten siperianlehtikuusta, siperiansembraa ja siperianpihtaa. 1900-luvun puolivälissä alettiin viljellä myös kontortamäntyä, mustakuusta ja valkokuusta.

Tunnetuin vieraiden puulajien esiintymä lienee Karjalankannaksella sijaitseva 1730-luvulla perustettu Raivolan lehtikuusikko. Suomalaisten lehtikuusten juuret ovat pitkälti Raivolassa.

3. Miksi vieraita puulajeja alettiin tuoda Suomeen?

Kaskenpoltto oli 1800-luvun loppupuolelle tultaessa tyhjentänyt Suomen metsät tehokkaasti puista. Ajateltiin, että tilanteeseen saataisiin vieraiden puulajien avulla nopeasti parannus.

4. Mitkä ovat merkittävimmät Suomessa viljeltävät vieraat puulajit?

Tällä hetkellä viljellään lähinnä siperianlehtikuusta, mutta kontortamänniköitäkin löytyy. Siperianlehtikuusikot ja kontortamänniköt kattavat kaikkiaan 0,1 prosenttia Suomen metsistä.

5. Miksei vieraita puulajeja viljellä enemmän?

Harvat vierasperäiset puulajit ovat käyttökelpoisia Suomen olosuhteissa. Lisäksi vieraille puulajeille ei ole metsäteollisuudessa juuri käyttöä. Metsien sertifiointisäädökset taas linjaavat, että metsät pitää uudistaa kotimaisilla puulajeilla. Siperianlehtikuusi rinnastetaan PEFC-sertifioinnissa kuitenkin kotimaisiin puulajeihin.

6. Pitäisikö vieraiden puulajien viljelyä lisätä Suomessa?

Varsinkin kontortamäntyä voisi käyttää selvästi enemmän, kun halutaan tuottaa tehokkaasti puubiomassaa. Kontortamännyn kasvatuksessa pääosassa on kuitupuun tuotos, mutta sopivalla alkuperällä ja hyvällä hoidolla voidaan tuottaa myös tukkia. Siperianlehtikuusen viljely on viime vuosina hieman lisääntynyt, mutta kaikkiaan viljelymäärien lisääminen vaatisi korkeamman tason päätöksiä. Pidemmällä aikavälillä vieraiden puulajien viljelyä kannattaisi lisätä, sillä niitä voidaan tarvita, jos ilmastolliset ja taloudelliset olosuhteet muuttuvat.

7. Mitä puulajeja Suomessa viljellään sadan vuoden päästä?

Pääasiassa samoja kuin nykyään, mutta varsinkin jalojen lehtipuiden viljely yleistynee. Toivottavasti myös vieraita puulajeja viljellään nykyistä enemmän.

Seppo Ruotsalaisen mukaan varsinkin kontortamäntyä voisi käyttää selvästi enemmän, kun halutaan tuottaa tehokkaasti puubiomassaa. (Kuvaaja: Erkki Oksanen/Luke)

Aiheeseen liittyviä julkaisuja:

The history of cultivation of exotic tree species in Finland

Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä

Kommentit (1)

  1. Nykyään kun muutenkin tiedostetaan vieraslajien haitat ja riskit, niin on aika erikoista kannanottoa tutkijalta puoltaa vieraslajien tuontia. Eri asia on tulokaslajit, joita kyllä tulee luonnollisia teitä ilmaston muuttuessa.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut