Voimajohto vedetään avosuon sijaan umpimetsään

Metsänomistaja Paavo Klasila perää suojelualueiden linjauksiin maalaisjärkeä.

Koska uutta voimajohtoa ei voi Iin Kuivaniemellä rakentaa vanhan johdon viereen avosuolle, on uuden johdon tieltä on kaadettava useita hehtaareita metsää, jossa ei ole vuosikymmeniin tehty metsätalouden toimenpiteitä. Laho- ja lehtipuuta metsässä on runsaasti, toteavat metsänomistajat Paavo Klasila (oik.) ja Paavo Keränen heidän tilojensa väliin sijoittuvalla tilalla. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Fingrid Oyj on rakentamassa uutta 400 kilovoltin voimajohtoa, jonka alkupiste on Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla ja päätepiste Ruotsissa. Pyhänselkä-Keminmaa voimajohtohanke on osa Suomen ja Ruotsin välistä kolmatta vaihtosähköyhteyttä. Johtoreitin kokonaispituus on 153 kilometriä, josta uutta johtokäytävää on 86 kilometriä. Muilta osin johtoreitti sijoittuu olemassa olevan johtoreitin rinnalle.

”Minäkin olin siinä käsityksessä, että johtoreitti kulkisi metsäni kohdalla Tuuliaavan avosuolla vanhan johtoreitin rinnalla. Nyt uusi johto kiertääkin avosuon suojelualueen takia, vaikka siellä on jo vuosikymmeniä kulkenut vastaava voimajohto”, hämmästelee Iin Kuivaniemellä metsää omistava Paavo Klasila.

Lähes kaksitoista hehtaaria aukkoa

Fingridin vanha 400 kilovoltin voimajohto kulkee Tuuliaapa-Iso Heposuon Natura 2000- sekä soidensuojelualueella noin 650 metrin matkalla. Alue on myös niin sanottua Finiba-aluetta, eli Suomen arvokasta lintualuetta.

Uusi johtokäytävä kiertää Tuuliaavan kahden kilometrin matkalta. Sen takia Klasilan ja kahden muun yksityisen metsänomistajan maalle on tehtävä 62 metriä leveä aukko. Yksityisten omistamaa metsää jää johtoalueelle lähes 12 hehtaaria.

”Osa metsästä on vanhaa ja lähes koskematonta. Metsässä on muun muassa metson soidinpaikka ja huuhkajan reviiri. Oma metsäni on hyvin kasvavaa hiilinielua. Luonnonsuojelu ampuu nyt omaan jalkaansa”, Klasila jyrähtää.

Hän korostaa, että ei vastusta johtohanketta sinällään.

”Fingrid on toiminut asiallisesti, mutta maalaisjärkeä johdon linjauksessa olisi pitänyt käyttää.”

Esteenä asetuksella suojeltu suo

Ympäristövaikutusten arviointivaiheessa Fingridin projektipäällikkönä hankkeessa toimineen Mika Penttilän mukaan Tuuliaapa on päätetty kiertää jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Tämä käy ilmi myös hankkeen julkisista asiakirjoista ja karttaliitteistä.

”Asia käytiin ely-keskuksen kanssa läpi. Vaikutukset alueen suojeluarvoihin olisivat olleet niin todennäköisiä, että alue katsottiin parhaaksi kiertää.”

Päätökseen vaikutti erityisesti, että Tuuliaapa on myös asetuksella suojeltua soidensuojelualuetta.

”Rakentaminen vaatisi siten valtioneuvoston tekemän asetusmuutoksen, mikä on kokemuksiemme mukaan raskas ja pitkä prosessi.”

Kiertolinjauksen pituus johtuu Penttilän mukaan siitä, että natura-alueisiin pyritään linjauksissa ottamaan hieman etäisyyttä, jottei voimajohto vaikuta suojelualueeseen.

Penttilä sanoo ymmärtävänsä hyvin maanomistajien tuohtumuksen.

”Naturaan on voitu aikanaan lunastaa maata, ja nyt voimajohto vie lisää maata. Lunastusmenettely kuitenkin turvaa korvauksen, jonka ansiosta metsänomistajien varallisuusasema ei muutu.”

Mielipiteet esiin hankkeen alkuvaiheessa

Suomeen tullaan rakentamaan huomattava määrä uusia voimajohtoja lähivuosina muun muassa tuulivoiman takia. Klasilan mielestä metsänomistajien on syytä olla hankkeissa tarkkana ja valvoa etuaan.

”Mielestäni uusi linja pitäisi jatkossa voida rakentaa aina myös suojelualueelle, jos siellä on jo ennestään vanha linja.”

Voimajohtohankkeessa metsänomistajan kannattaa esittää mielipiteensä hankkeesta heti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alkuvaiheessa.

”Aktiivisuus alkuvaiheessa antaa parhaat mahdollisuudet vaikuttaa. Yleissuunnitteluvaiheessa voidaan tehdä enää pientä hienosäätöä”, toteaa Penttilä.

Pyhänselkä-Keminmaa voimajohtohankkeessa ympäristövaikutusten arviointiohjelma on ollut nähtävillä marras-joulukuussa 2017.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut

Kuvat