Alussa on maa ja kaksi aikuista

Alussa on vain maapohja ja lapsilla kaksi aikuista. Kasvupaikoille voimme valita siihen sopivat taimet.Tosin metsissämme kuusi pyrkii monesta syystä väärille kasvupaikoille. Mutta lapset eivät voi valita vanhempiaan.

Synty

Ihmisellä jälkeläiset valikoituvat vanhempien geeniperimä kautta, tosin siinäkin vahvimmat valikoituvat, mutta valinnat rajoittuvat kahden henkilön geeniperimään. Metsässä perimää on ihmisen toimesta valikoitu ja jalostettu voimakkaasti, koska taimet ovat nykyään jalostettuja. Luontaisessa uudistamisessa jälkeläisten valinta tapahtuu pitkälti kuten ihmiselläkin.

Varhaiskasvatus

Kun taimet  ja lapset ovat pieniä, pyritään heitä suojelemaan ulkoisilta vaaroilta. Lapsia voidaan lähes koko ajan valvoa ja suojella, mutta taimet ovat omillaan. Esimerkiksi hirvet voivat niitä tuhota tai ruohikko tukahduttaa. Kuten lapsilla myös taimilla lopputulokseen vaikuttavat niin perimä, kasvuympäristö kuin ulkopuolisten tukikin.

Nuoruus

Nuoruusvaihe on kasvattamisessa mielestäni haastavinta. Taimikon puille pyritään antamaan riittävästi elintilaa. Nykyään aletaan jo tiedostamaan, että on hyvä valikoida taimikkoon kasvamaan useampia puulajeja, näin jatkossa löytyy useita valinnan mahdollisuuksia metsän kasvattamiseen. Näitä valintoja pystyy metsänhoitaja tekemään, kunhan on tietoa ja toimenpiteet tehdään ajallaan. Nykyaikana haasteena on se, että emme tiedä mihin luontoäiti on menossa.

Ihmislapsilla nuoruus on usein vaikeaa. Jälkikäteen huomaa kuinka vaikeaa on tasapainoilla siinä, kuinka paljon annetaan tukea ja kuinka paljon elintilaa kehittyä itsenäiseksi. Liika huolenpito ahdistaa ja näivettää nuorta. Toisaalta jälkikäteen huomaa, että en ole monesti huomannut vaihetta, jossa nuori olisi kaivannut pyyteetöntä tukea. Samoin kuin metsässä, nuorelle olisi hyvä antaa eväät, jotka mahdollistavat jatkossa monenlaiset valinnat elämässä. Se on kuin useiden puulajien jättäminen taimikkoon. Monimuotoisuutta siis. Tämäkin on helpommin sanottu kuin tehty. Olisi parasta antaa erilaisia eväitä nuorille, koska maailman tulevista muutoksista emme voi tietää. Ilmastonmuutos voi johtaa siihen, että vanhan tiedon pohjalta tehdyt hoitotoimet ovatkin huonoja.

Vapaa kasvatus

Voit antaa niin lasten kuin metsänkin kasvaa vapaasti. Annat vain metsän kasvaa alkutaipaleella ilman, että siihen puutut. Samoin lapsiakin voi kasvattaa ilman rajoituksia antamalla heidän tehdä mitä haluavat. Kummassakin lopputulos on usein pettymys. Läpipääsemätön ryteikkö tai uusavuton nuori aikuinen. Metsässä voit virheet vielä usein kohtuullisesti korjata myöhemmin, mutta lasten osalta se on useimmiten mahdotonta.

Jatkuva kasvatus

Moni meistä vanhemmista yrittää kasvattaa lapsia myös aikuisiässä ajatuksena, että jälkeläiset ovat aina lapsia ja vanhempien elämänkokemuksen kautta tiedämme asiat paremmin kuin nuoret aikuiset. Myös metsää moni haluaa kasvattaa jatkuvasti niin, että koko ajan yrität kasvattaa yhtä aikaa samassa paikassa kaiken aikaa puuvauvoja ja puuvaareja. Lopputulos on oman kokemukseni pohjalta kummassakin yhtä huono. Lasten osalta vahingot ihmissuhteisiin ovat usein korjaamattomia. Metsässäkin virheitä on hankala jälkikäteen korjata, mutta vahingot ovat vain taloudellisia.

Ennallistaminen

Luontoa voi osin ennallistaa, mutta onneksi lapsia ei, vaikka jotkut haluaisivatkin pitää jälkeläiset aina lapsina. Luonnonkin ennallistaminen vie sananmukaisesti joskus ojasta allikkoon. Ennallistamiskohteiden valinta vaatii tietoa kokonaisvaikutuksista ja kylmää harkintaa. Näitä kumpaakin puuttuu nykyisistä EU-tason suunnitelmista.

Summa summarum

Metsän kasvattaminen onkin usein vaikeaa, mutta oman kokemuksen pohjalta kyllä lasten kasvattaminen on sitäkin haastavampaa. Kummassakin on onneksi kuitenkin riittävästi onnistumisen tuomaa mielihyvää. Mutta totuus on kuitenkin se, että en tule näkemään, kuinka olen onnistunut ja mikä kummankin lopputulos lopulta on, koska se nähdään vasta 50 vuoden päästä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.