Millaisen metsän haluan jättää lapsilleni?

Vuoden alku on aina uuden suunnittelun aikaa. Metsänomistaja Johanna Teräväinen kirjoitti ylös oman metsänhoidon tahtonsa, joka pohjustaa metsänhoitosuunnitelman laatimista ja metsänhoidollisten linjauksien tekemistä.

(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)

Sydäntalven kuukaudet ovat hyvää aikaa suunnitella uutta. Ajatuksena on päivittää metsänhoitosuunnitelma. Tätä varten olen viime syksyn aikana antanut paljon aikaa ja ajatusta perehtyäkseni uusimpiin metsätutkimuksiin, niiden tuloksiin ja suosituksiin. Olen myös tutkinut mahdollisuuksia muunlaisiin tuloihin metsästä kuin puunmyyntitulot.

Ratkaisuja ilmastokestävään metsänhoitoon – metsänhoidon suositusten tuloswebinaarissa Tapion metsänhoidon ilmastoasiantuntija Tiina Törmänen kertoi, että jokaisen metsänomistajan ensisijainen tavoite tulisi olla metsien terveydestä ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Uskon tämän olleen ajatuksena täällä meillä jo ennen minua, mutta ajat ovat myös muuttuneet. Meidän metsänomistajien on myös muututtava maailman mukana. 

Minulle on tärkeää miettiä, miten voin itse vaikuttaa ympäristööni omalla toiminnallani ja niillä resursseilla, joita minulla on. Ja kiikkustuolissa voisin kertoa tehneeni edes jotain. Tuloswebinaarissa muistutettiin ilmastotyön olevan pieniä päätöksiä työtä tehdessä.

Metsänhoidon linjauksia

Linjaukset kehittyvät varmasti vasta metsänhoitosuunnitelmaan, sillä paljon on selvitettäviä asioita. Listaan seuraavaksi tärkeitä otsakkeita ja ajatuksiani niihin asioihin liittyen, joita haluan ottaa huomioon metsänhoidossa ja mihin suuntaan haluaisin metsänhoitoa viedä. Metsänhoitosuunnitelmaa tehtäessä pitää selvittää miten toteuttaminen edes sinne päin olisi mahdollista. Sitä en itse osaa arvioida.

Uusia asioita, joita pitää ottaa huomioon ja harkintaan:

  1. Ilmastonmuutoksen myötä muuttuva kasvuympäristö ja uudet metsätuhoriskit
  2. Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen metsänomistajana
  3. Luontoyhteyden luominen, vaaliminen ja jakaminen
  4. Tulot metsästä
  5. Monimuotoisuus

Ja sitten konkretiaa. Miten ajattelin handlata nämä?

(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)

Ilmastonmuutoksen myötä muuttuva kasvuympäristö ja uudet metsätuhoriskit

  • Kuusettuminen on yksi merkittävimmistä tuhoihin altistavista tekijöistä Suomessa. Kuusi on herkin ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten kuivumiselle ja siitä seuraaville kirjanpainajatuhoille. Meillä on eri-ikäisiä kuusikoita, joten niiden tilannetta on seurattava tulevaisuudessa.
  • Sekametsien tavoittelu heti uudistamisesta lähtien on tärkeää. Istutetaan rohkeasti eri puulajeja samalle kuviolle.
  • Hoidetaan taimikot siten, että niistä syntyy sekametsää.
  • Istuttaessa puita, voisi rohkeasti kokeilla myös sellaisia puita, jotka arvioiden mukaan menestyy näillä leveyksillä esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Esimerkiksi douglaskuusi olisi kiinnostava.
  • Käyttää jalostettuja siemeniä ja taimia.
  • Välttää tuulituhojen aiheuttamat avohakkuut sillä, ettei kuvioita harvenneta tuulelle vahinkoalttiiksi.
  • Muuta, mitä?

Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, hiilensidonta

  • Käytävä läpi koko metsä kuviokohtaisesti ja miettittävä, millä keinoin mitäkin kuviota kannattaisi lähteä hoitamaan seuraavan 10 vuoden aikana.
  • Selvitettävä, mitkä kuviot sopisivat jatkuvalle kasvatukselle, joka voi olla haastavaa perus talousmetsässä. Jatkuvapeitteisyys olisi kuitenkin parasta ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta.
  • Pidennetään kiertoaikoja eli lykätään hakkuita, jos se on vain mahdollista. Kuusikot saattavat olla haasteellisia.
  • Metsän hyvinvointia ja kasvua voi auttaa tuhkalannoituksilla, kun ajankohtaista HiiliPlus+ -kompensaatiopalvelun sopivuutta selvitetään.
  • Meillä on pieni metsäpelto, jolla ei ole mitään arvoa maataloudessa. Metsitetään se tai siihen voisi perustaa puulajipuiston.
  • Silva ry:n Metsälaskurin mukaan hiilivarastoa olisi mahdollisuus kasvattaa metsissämme 4,2 % jatkuvapeitteisellä kasvatuksella. Realistisesti sitä mallia tuskin pystyy toteuttamaan koko alueella ainakaan vielä. Määrä vastaisi 2,5 keskivertosuomalaisen ilmastopäästöjä.
  • Muuta, mitä?
(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)

Luontoyhteyden luominen, vaaliminen ja jakaminen

  • Talon ja laavun lähistöllä olevien metsien säilyttäminen sellaisenaan tai niille vain hienovaraista hoitoa.
  • Omaehtoisten suojelualueiden selvittely, koska esimerkiksi Metso-ohjelmaan sopivia kohteita ei meidän metsässä ole.
  • Metsän virkistys- ja hyvinvointiarvo on suuri ja tällä hetkellä se on hieman kärsinyt harvennusten vuoksi. Uskon kuitenkin asian korjaantuvan ja nousevan uudelle tasolle, kun metsässä on tilaa ja valoa monipuolisemmalle puustolle ja kasveille. Tämä arvo pitää kuitenkin tarkkaan huomioida.
  • Kasvien käyttö, metsässä retkeily ja ihmettely sekä mytologia ovat omiaan luomaan ja vahvistamaan luontoyhteyttä.
  • Perinnesaunotuksien ja työpajojen avulla voin tuoda luontoyhteyttä myös muille, ja esimerkiksi green care -palvelut olisivat mielenkiintoisia.
  • Muuta, mitä?

Tulot metsästä

  • Haluan toteuttaa vaihtoehtoisia tulonlähteitä hakkuille.
  • Metsänhoitosuunnitelmaan selvitettävä esimerkiksi koivikon mahdollisuudet pakurin ymppäykseen. Kirjoitinkin ymppäyksestä aiemmin.
  • Luonnontuotteiden keruun ja jatkojalostamisen mahdollisuuksien selvittely. Olen käynyt luonnontuotealan ammattitutkinnon 2010-luvun alussa ja aihe on sydäntä lähellä. Olen aktiivisesti kouluttautunut ja ottanut selvää aiheesta Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgrian verkostoissa. Mahdollisuuksia on paljon, mutta mikä olisi sopivaa meille ja kannattavaa?
  • Luomusertifikaatti on myös mielenkiintoinen, sillä se on merkittävä kv-markkinoilla ja sille on kysyntää. Luomusertifikaatteja on erilaisia ja ehkä aluksi voisimme liittyä keruualueeksi jo valmiin toimijan luomusertifikaatin alle.
  • Kiinnostava ajattelumalli on seuraava: otetaan esimerkiksi koivikko. Ensin koivuista lasketaan mahlat. Mahlaa voi laskea samasta koivusta sen verran kuin laskureikiä on rivissä kertaalleen puun ympäri. Sitten kun mahlat on laskettu, voisi koivuun ympätä pakuria. Kun pakuri korjataan pois, voisi vielä kantoon ympätä vaikka lakkakääpää. Tästä voisi vielä laskea arvion, kuinka paljon tällä keinoin yksi koivu tuottaisi tuloa versus puunmyyntitulo.
  • Silva ry:n Metsälaskuri kertoo, että jatkuvapeitteisessä kasvatuksella tulot metsästä olisivat 322 € / ha pienemmät kuin jaksottaisella kasvatuksella.
  • Muuta mitä?
(Kuvaaja: Johanna Teräväinen)

Monimuotoisuus

  • Metsää hoidetaan mieluusti luomulaatuisena, luonnonmukaisesti. Taimet on käsitelty torjunta-aineella tuhohyönteisiä vastaan, joten itselle hyvä muistaa, ettei kerää luonnontuotteita kolmeen vuoteen istutetuista taimikoista. Onko vaihtoehtoa käsitellyille taimille?
  • Metsä on myös pörriäisten, lintujen ja muiden eläinten koti ja tämä huomioidaan metsänhoitotöissä. Hömötiaisia on näkynyt täällä, joten on pidettävä huoli myös heistä.
  • Pörriäisystävällistä metsänhoitoa on jättää pörriäisille (tärkeimpiä metsien pölyttäjiä ovat kimalaiset) arvokkaita kukkivia puita kuten pajut, raidat, pihlajat mahdollisimman paljon metsään ja etenkin pientareille ja raja-alueille kuten kuvioiden rajat, taimikon reinoille, metsäautoteiden varteen, pellon kupeelle. Pölyttäjät suosivat valoisia ja paisteisia paikkoja, mutta muissa ympäristöissä on tietysti omat tärkeät lajistonsa.
  • Mahdollistetaan lahopuun syntyminen metsään jättämällä kaatuneita puita maahan, pökkelöitä, jätetään pystyyn kuolleita puita, myös pieniä. Tarvittaessa näitä tehdään myös itse.
  • Jatketaan eri puulajien istuttamista. Viimeksi olemme istuttaneet tammen ja purppuratuomen lapsille syntymälahjana. Tästä on syntynyt ajatus omasta puulajipuistosta. Voisimme istuttaa lisää erilaisia kukkivia puita pörriäisiä ajatellen. Laavun alueelle voisi istuttaa erilaisia lehtipuita kuten erikois vaahteria ja koivuja. Erilaiset havupuut myös kiinnostavat.
  • Ja muistutuksena: metsän ei tarvitse olla siisti. Jätä pusikoita, suojia, puita joilla ei ole niin arvoa taloudellisesti, mutta raidat, pajut, pihlajat, haavat yms. on hyviä säästöpuita. Älä raivaa säästöpuuryhmien alta.
  • Muuta mitä?

 

Olisi mukavaa kuulla, oletko sinä kirjoittanut ylös oman metsänhoidon tahtosi ja millainen se on? Jätä ajatuksesi omistasi kommenttikenttään.

Sydäntalven terveisin,

Johanna

  • Lue Johannan aikaisemmat blogitekstit täältä.

_______________________________________________________________

Lähteitä, joista olen saanut tietoa ja ajatuksia tähän kirjoitukseen:

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Suo

Kuvat