Taimikon varhaishoidon Kemera-tukien määrä on tällä hetkellä alle puolet kahden edellisen vuoden määristä ja se on metsän kehityksen kannalta ehkä tärkein työlaji. Onko pitkäjänteisen metsänhoidon kulttuuri menossa unholaan ja metsänhoidossakin siirrytään kvartaalitalouteen?

Metsäteiden kunnostuksen määrä on romahtanut

Kemera-varoista on elokuun loppuun mennessä käytetty budjetista 40%. Taimikon varhaishoidon lisäksi metsäteiden kunnostus on suorastaan romahtanut. Metsäteollisuuden investointien tarvitsema tasainen ympärivuotinen puunkorjuu ei onnistu ilman kantavia metsä- ja yksityisteitä. Metsäteiden kunnostuksen vähenemiseen on monta syytä, yksi keskeinen asia on varmaankin kunnostushankkeen kokoonjuoksun työläys. Metsätiessä on monta osakasta ja kaikkien tavoittaminen sekä mukaan saaminen vaatii runsaasti työaikaa ja suostuttelutaitoa, sillä harvoin kaikkien osakkaiden intressit metsätien kunnostamiseen osuvat samaan aikaan.

Luonnonhoito ja nuoren metsän kunnostus myötätuulessa

Luonnonhoidon rahoitus, joka suuntautuu suurimmalta osalta Kemerassa ympäristötukiin, on kiinnostanut metsänomistajia hyvin. Vanhojen sopimusten uusimisen lisäksi on uusia kohteita löytynyt hyvin ja näyttää, että kohteita löytyy rahoituksen mahdollistama määrä. Tämä on hyvä suuntaus, sillä lisääntyvien puumäärien korjuun yhteydessä on huolehdittava kokonaiskestävyydestä ja huomioitava luontoasiat rinnalla.

Onko pitkäjänteisen metsänhoidon kulttuuri menossa unholaan ja metsänhoidossakin siirrytään kvartaalitalouteen?

Nuoren metsän kunnostuksen määrä, joissa kerätään pienpuuta, on kasvanut puolitoistakertaiseksi viime vuoteen verrattuna. Osalla kohteista on taimikonhoito jäänyt välistä ja harvennus on myöhässä. Näissä kohteissa puunkorjuu on vaativa tehtävä, jotta jäljelle jäävä puusto ei vaurioidu. Onnistuneen hakkuun jälkeen puuston kasvu ja järeytymiskehitys ovat hyviä.

Vielä on kelejä nostaa työmääriä

Kuuma kesä näkyy varmaan osaltaan taimikon varhaishoidon määrissä. Helteillä raivaussahan kahvoissa työskentely ei ole helppoa ja nesteen kulutus on huipussaan. Nyt kelit ovat työntekoon paremmin soveltuvat ja hirvikärpästenkin lennot loppuvat pakkasten myötä. Itse liputan vahvasti pitkäjänteisen metsänhoidon puolesta, mikä on erityisen tärkeää ylisukupolvisessa suomalaisessa perhemetsätaloudessa. Toivottavasti metsätuloista takaisin metsään sijoittamisen määrän väheneminen on vain väliaikainen ilmiö tai onko takana se, että entistä isompi osuus töistä tehdään ilman valtion Kemera-tukea?

Metsäammattilaiselle metsänhoitotöiden markkinointi metsänomistajalle on helpointa puukaupan yhteydessä ja toivon, että asia on kattavasti esillä puukaupoista sovittaessa. Metsänomistajalle ostopäätöksen teko on luontevinta, kun metsästä on tuloja eikä metsänhoitoa tarvitse rahoittaa jostakin muusta lähteestä.

Jatketaan pitkäjänteisellä metsänhoidon tiellä ja huolehditaan metsien kokonaiskestävyydestä.

Veikko Iittainen
Kirjoittaja on metsäammattilainen ja metsänomistaja 

Lue aikaisemmat Veikon blogikirjoitukset.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.