Sellutehtaan ylijäämäsähköllä kuitataan kohta kuitupuulasku

Euroopan energiakriisi saa aikaan kummia. Energian hinta on noussut tai nostettu täysin uusille lukemille. Puu on uusiutuvaa energiaa parhaasta päästä, joten teimme hieman laskuharjoituksia asian tiimoilta.

Järeää ainespuuta ohjautuu tällä hetkellä poltettavaksi korkean sähkön hinnan takia ja talvea kohden puun polton ennakoidaan kiihtyvän entisestään. Suuren kaupungin voimalaitoksen energiapuuterminaalin kymmenien tuhansien kuutioiden puuvarastot näyttivät kesäkuussa tältä. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Järeää ainespuuta ohjautuu tällä hetkellä poltettavaksi korkean sähkön hinnan takia ja talvea kohden puun polton ennakoidaan kiihtyvän entisestään. Suuren kaupungin voimalaitoksen energiapuuterminaalin kymmenien tuhansien kuutioiden puuvarastot näyttivät kesäkuussa tältä. (Kuvaaja: Sami Karppinen)

Metsäyhtiöt ovat merkittäviä sähköntuottajia. Esimerkiksi Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaassa sähkötuotantoon on erityisesti panostettu. Tehdas tuottaa sähköä yli tuplasti enemmän kuin se itse käyttää. Tehtaan sähköomavaraisuudeksi ilmoitetaan 240 prosenttia. Tehdas tuottaa sähköä 1,8 miljardia kilowattituntia, josta ulos myydään karkeasti miljardi kilowattituntia. Jos sähköä myydään ensi talvena keskimäärin 0,25 euron hintaan kilowattitunnilta, tarkoittaisi se laitokselle vuodessa 1 000 000 000 KWh x 0,25 euroa / KWh = 250 000 000 euron tuloja. Siis 250 miljoonaa euroa tuloa prosessista, jossa poltetaan sellunkeiton jäteliemiä ja kierrätetään raaka-ainetta tehtaan omaan käyttöön.

Äänekosken sellutehdas käyttää vuodessa kuitupuuta 6,5 miljoonaa kuutiota, joten edellä kuvatussa skenaariossa laitos tuottaisi pelkästään ylijäämäsähköä myymällä tuloa lähes neljäkymmentä euroa jokaista käyttämäänsä kuitupuukuutiota kohti. Neljäkymmentä euroa ei ole kaukana nykyisestä kuitupuun tehdashinnasta.

Entäpä sahojen tilanne? Tukkipuusta karkeasti puolet jalostuu sahatavaraksi ja toinen puoli on erittäin hyvää tavaraa energiantuotantoon.

Puukuution sisältämä energiamäärä on noin 2 megawattituntia (2 000 kWh). Jos lämmön hinta on ensi talvena esimerkiksi maltilliset 90 euroa megawattitunnilta, tarkoittaa se, että sahauksen sivujakeiden arvo olisi kaukolämmöksi jalostettuna 90 euroa tukkikuutiota kohden. Jos hintatilastoihin on luottamista, summa lienee isossa osassa maata lähellä tämänhetkistä tukin tehdashintaa.

Sahurit ovat valittaneet jälleen tänä syksynä, että näkymät tulevaan talveen ovat sumeat ja sahatavaran kysyntä epävarmaa. Kovin suureen huoleen silti ei vielä ensi talven osalta ole syytä.

Viime vuoden huippusuhdanteessa havusahatavaran vientihinta kohosi Sahateollisuuden tilaston mukaan 12 kuukaudelle tasapainotettuna noin 275 euroon kuutiolta.

Kuivattu sahatavara palaa isoissa kattiloissa erinomaisesti ja tuottaa esimerkiksi sähköä. Sahatavarakuutiosta irronnee energiaa 2 200 kilowattituntia. Jos tämä saataisiin jalostettua sähköksi 50 prosentin hyötysuhteella sähkön hinnan ollessa 0,25 euroa kilowattitunnilta, tulisi sahatavarakuutiosta tuloja sähkönä 1 100 KWh x 0,25 euroa / KWh = 275 euroa. Siis sama huippuhinta, joka saatiin keskimäärin viime vuoden hirmuisessa sahatavarasuhdanteessa! Ja mitä lähempää polttopaikka löytyy, sitä vähemmän syntyy ikäviä sahatavaran rahdista aiheutuvia fossiilisia päästöjä.

Loppuun sopii kalastusta puoliammattilaisena harjoittavalta tutulta kuulemani juttu. Tuli puhetta hauesta ja sen menekistä. Ei kuulemma hauki meinannut enää kelvata kenellekään. Kuhaa ja muikkua kysyttiin kyllä. Kalastaja totesi, että jos oikeasti tulee ruuasta pula, niin kyllä haukikin maistuu. ”Jos oikein on nälkä ja joku tarjoaa minulle kilon hauesta sata euroa, niin sanon, että syön itse tämän hauen, syö sinä tuo satanen.”

Sama pätee lämpöön. Satasen setelillä ei tupa kauaa lämpene, mutta halkomotilla jo kummasti!

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Puukauppa Puukauppa