› Keskustelut › Metsänhoito › 75% Suomen metsistä jatkuvaan kasvatukseen

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 85 total)
1 2 3 … 5 6 7 8 9
  • Puuki 1.9.2020 at 14:48

    Puun kasvustahan on ollut puhe.  Tuotto on tietysti eri asia mutta yhteys kokonaiskasvun ja tuoton välillä on aina olemassa.   Kokonaiskasvu riippuu mm. maan käsittelystä, taimien alkuperästä ,taimikon hoidosta , kasvupaikasta , puulajeista , harvennusajankohdista,-tavasta ja harvennusvoimakkuudesta.  Jos kokonaiskasvu tippuu hyvin paljon , niin hyväkään arvokasvu ei sitä riitä kompensoimaan tarpeeksi.   Tukkipuun suhteellinen määrä lisääntyy sopivassa tiheydessä kasvatettaessa mutta  optimitiheys ja optimikasvatustapakin vaihtelee hyvin paljon ajallisesti (tiheys) , kasvupaikan puuntuotoskyvyn ja puulajien mukaan.

    Harvempi asento nopeuttaa puiden järeytymistä mutta siinä on rajansa milloin maan kasvupotentiaali jää jo vajaakäyttöön . Eikä kovin harvassa kasvavat puut kasva enää yhtä hyvin pituutta vaan kasvu keskittyy juuriston kasvuun , paksuuskasvuun ja oksien kasvattamiseen ; laatu heikkenee.  Lisäksi kerralla liian harvaksi vedetty metsä kärsii muistakin ongelmista helpommin. Juuristot on liian pieniä tuulia vastaan  joten niiden vahvistamiseen menee alkuvuosien kasvu, samoin tyvet vahvistuu puun ylempien osien kasvun kustannuksella.  Puulajeilla, niiden iällä  ja kasvupaikoilla on eroja siinäkin suhteessa miten hitaasti tai nopeasti  harvennusreaktio tulee .

    Visakallo 1.9.2020 at 15:01

    Jos tuo ”jatkuvaa kasvatusta ”rahaherran” mailla”kovinkin paljon lisääntyy, lähtee Suomesta loppukin metsäteollisuus vähitellen muualle. Tietyt tahot ovat silloin päässeet tavoitteeseensa, eikä kampanjointiin käytetyt rahat ole menneet heiltä hukkaan.

    Gla 1.9.2020 at 15:55

    Ei minusta tarvitse huonoja puita ottaa pois, jos tuloksena olisi reikä. Rahaa se kuitupuukin kasvaa, enkä minä harvennushakkuussa poistetun kuitupuun arvoa kuitenkaan vaihtoehtoiseen kohteeseen paremmalla korolla sijoita. Tärkeintä on, että ko. kasvuvaiheeseen sopiva määrä puita jää ja joista mahdollisimman suuri osa on tukkipuukelpoisia.

     

    Visakallo 1.9.2020 at 16:25

    Ympäristöjärjestöjen suhtautuminen metsä- ja maatalouteen on mielenkiintoinen. Lähes kaikki järjestöt kannattavat suuromistusta, vaikka sitä ei tuoda kovin näkyvästi esiin.  Tässä olisi tutkimuksen paikka, kuinka tiivis suhde metsäyhtiöillä on ympäristöjärjestöjen kanssa. Yksi ehkä näkyvin käytännön esimerkki tästä on FSC-sertifiointi. Tällä metsäyhtiöt ostavat ympäristöjärjestöiltä liikkumatilaa omalle toiminalleen. Muutakin rahaliikennettä varmasti on, mutta sen selvittäminen on äärimmäisen vaikeaa.

    jees h-valta 1.9.2020 at 21:21

    Voi Petkeles, niinhän minäkin teen mutta kyllä minulle rahakin kelpaa kun sitä kerran tarjotaan. Viimeksi harvennus tuotti tuplat kemeran kanssa. Ei paha kun mikään ei siinä ole kärsinyt mihinkään päin.

    Mettämakuri 2.9.2020 at 08:29

    Olisin tuona kartanon rahaherrana ostanut esim. Usewoodin pienmetsäkoneen ja alkanut harrastamaan sillä poltinpuun tekoa ?

    A.Jalkanen 2.9.2020 at 09:48

    MaasTulli kirjoittaa Herlinin metsänhoidosta. Kiistakapuloina muun muassa talous ja maaperän hiili.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1179191

    Puuki 2.9.2020 at 11:13

    Herlin on varma omassa mielipiteessään .   Ei ole sitten tutustunut kuin yhdenlaisiin tutkimuksiin tai ei ollenkaan vaan  lukenut jostain lähteestä asiasta.    Hiilensidonta maahan on kuitenkin riippuvainen myös metsän kasvusta ja muokkaustapakin vaikuttaa siihen.  Mitä paremmaksi kasvuolosuhteet saadaan puustolle, sitä parempi kasvu ja hiilen kertyminen maahan myöhemmin karikkeesta.   Voimakas muokkaus (auraus) on aluksi lisännyt hiilen haihtumista enemmän mutta tutkimusten mukaan parhaat hiilivarastot on syntyneet juuri niille maille.  Nykyisin kun tehdään avohakkuun jälkeen pääosin laikku-ja kääntömättäitä, on alkuun vähemmän ravinne-ja hiilipäästöjä mutta puun kasvu silti hyvä kiertoaikana, joten maan hiilivarastokin kasvaa samalla enemmän.

    Talouspuolessa kannattaa perehtyä siinäkin muihinkin lähteisiin kuin vain jk-oppaiden käppyröihin tai esim. HS:n mielipidepalstojen kirjotuksiin.

    Planter 2.9.2020 at 11:17

    Pitää korjata hieman kuvatekstiä ”rahaherran” ilmakuvasta. Siellä kartanon sivuilla lukikin, että siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Kuvan kuviolla ei siten ollut vielä siirrytty. Anteeksi Ilkka.

    Herlin talousmiehenä on varmaankin oikeassa siinä, että talousympäristössä, jossa hän toimii ja kvartaali on neljännesvuosi, avohakkuun jälkeiset uudistamiskustannukset ovat ”järjettömät”:

    Jonkin aikaa on taloudellisesti järkevää poimia vain parhaat lihat pois, eikä sijoittaa uudistamiseen. Sehän on selvää, jopa Reima ymmärtää sen. Herlin muilla toimillaan itämeren ja ilmastonsuojelulla  perää vastuuta tulevaisuudesta. Miksi vastuu tulevaisuudesta hänellä ei koske metsää.

    Itse en ainakaan mitenkään pysty näkemään, että sadan vuoden parhaiden puuyksilöiden poimimisen jälkeen metsä siirtyisi seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa, kuin se on itse saatu.

    Mettämakuri 2.9.2020 at 11:30

    Jatkuvankasvatuksen metsähän on poimintahakkuun jälkeen kuin tykistö keskityksen jäljiltä. Eikö herliinillä kiinnosta metsän ulkonäkö yhtään.

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 85 total)
1 2 3 … 5 6 7 8 9