Keskustelut Metsänomistus Act4Planet- Ilmastonmuutoksen asialla. Vuokraa hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)
  • Act4Planet- Ilmastonmuutoksen asialla. Vuokraa hiilinielu

    Hei,

     

    Onko kellään kyseisestä hommasta tietoa tai kokemusta ? Olisin kuullut mielelläni jos joku on jo sopimuksen tehnyt että miten homma toimii ja oletko ollut tyytyväinen ?!

    Act4Planet- Ilmastonmuutoksen asialla. Vuokraa hiilinielu – Anna metsäsi hiilinielut vuokralle!

  • Scientist Scientist

    Tästä aiheesta oli keskusteluketju joku aika sitten. Koeta etsiä se. En antaisi metsääni kyllä mihinkään kompensaatioon, ennen kuin tilanne selkiytyy tältä osin. Ilmeisesti hallituksen toimesta on meneillään joku selvitys tästä.

    Olli Salli

    Samaa mieltä kuin Scientist, että näissä kannattaa odottaa hitusen että yhteiset pelisäännöt asetetaan julkisen vallan toimesta. Voi olla kovastikin vaikutusta esim. vuokran/kompensaatiomaksun verokohteluun, saatavilla oleviin julkisiin tukiin ko. metsäalalle (esim. lannoitukseen) jne, sillä että täyttyykö tähän tulevaisuudessa pätevät säännöt ja pykälät. Ja eiköhän näihin vaadita myös joku vakuus, tai tule julkinen takaus sille että kompensaatiomaksut juoksee jatkossakin, vaikka joku tietty välittäjäfirma menisikin nurin.

    Nämä tämänhetkiset hiilikompensaatiokuviot mitä on erinäisien pikkufirmojen kautta tarjolla, on musta myös siltä kannalta vähän arveluttavia, että maksu ei perustu siihen miten hiilinielua kohteena olevilla kuvioilla parantaa tai säilyttää, vaan ainakin osin pelkästään siihen, että omistaa metsää, joka kuitenkin joka tapauksessakin sitoo hiiltä ilmakehästä. Tällöin joku firma/yksityishenkilö ”hyvittää” jonkun päästönsä sillä, että jossain oli jonkun muun omistamaa metsää, joka olisi ilmankin maksua sitonut saman verran päästöjä, eikä maksulla siis saada luotua yhtään lisää hiilinielua.

    Olli Salli

    Sellainen kompensaatio metsänomistajalle hiilinielusta olisi tarkoituksenmukaisempi, missä kompensaatiomaksulla rahoitetaan jollakin tavalla uuden hiilinielun perustamista tai entisen vahvistamista. Eli esimerkiksi joku seuraavista lisää aidosti hiilen sidontaa, verrattuna siihen että vain omistaisi metsän tai maa-alan, jossa kasvaa muutenkin mitä kasvaa:

    * nurkkapellon metsittäminen ja hoitaminen terveeksi nuoreksi metsäksi asti -> uusi pitkäaikainen hiilinielu

    * lannoitus -> kasvua ja hiilen sidontaa lisää, tai ravinne-epätasapaino kuntoon ja sitä kautta tehokkaammin hyödyntämiskelpoista puuta tuottava ala

    * taimikonhoito (kun niitähän jää muuten hurjasti rästiin) -> ala tuottaa enemmän pitkäaikaisiin tuotteisiin kuten rakentamiseen sopivaa puuta, kuidun ja hukkapuun sijasta, ja tuhoriski laskee

    * kiertoajan pidentäminen -> tukkiprosentti nousee, pidempi aika ennen hiiltä hetkellisesti vapauttavaa aukkovaihetta

    JKhon siirtyminen voi olla tai olla olematta kanssa tällainen toimi, riippuu kasvupaikasta. Turvemailla kai hyvä, kivennäismailla siihen liittyy käsitykseni mukaan liikaa haasteita suhteessa hyötyihin.

    Käsittääkseni tuossa hallituksen hankkeessa ollaankin kaavailtu hiilinielun myynnin ehdoksi että jotain tehdään oikeasti nielun vahvistamiseksi, ei vain myydä muutenkin olemassa olevaa nielua. Toivottavasti siinä tuettavat keinot valitaan aidosti ensisijaisesti sidottujen hiilidioksiditonnien lisäyksen perusteella. Pelkona on, että siinä mennään ”cityvihreät” arvot edellä, joka monesti tarkoittaa sitä, että parhaana nähdään sellainen toimi, mikä on metsänomistajalle ja metsäteollisuudelle taloudellisesti huonoin, vaikka se olisi ilmastollekin vähän huonompi. Esimerkiksi ”luonnonmukaisempi” risukkojen kasvattaminen, avohakkuukielto tai joku vastaava.

    Paras ja laajinta tukea nauttiva keino olisi tietysti joku sellainen, mikä hyödyttää ilmastoa, mutta on myös sekä valtiolle, metsänomistajille että metsäteollisuudelle taloudellisesti kestävä ja kannattava, ainakin pitemmällä tarkasteluvälillä. Esimerkiksi lannoitus tai taimikonhoito.

    Perko

    Kanattamaton puuntuottaminen

    Metsän uudistus istuttamalla on kannattamaton sijoitus 2000 € / ha. Metsäverotus on kolmasosa puhtaasta tulosta. Laskemalla korkoa korolle 5% josta uudistuksen vero-osuus 700 € / ha on 50 vuodelta noin 8000 €/ ha. On varma ettei myyntitulo tule riittämään. Verotus olisi mahdollinen kun vientitulosta maksettaisiin 2 % suurempi vero niin alkutuotannosta voi vähentää 15 %. Yli 30 % verotus 50:n vuoden tuotannolle on hölmöläisten hommaa kun laskee koron. Metsäteollisuudella ovat rahat kiinni tuotannossa pari vuotta ja vero on pienempi sekin maksetaan osaksi  ulkomaille.

    Hirvet (100 000 kpl)  päästää naudanlailla kasvihuonekaasua, se on enemmä kuin Suomen lypsykarjan röyhtäily. Sellainen on hiilinielu!

    Metsuri motokuski

    Etkös sinä Perko ole hyödyntänyt juuri jonkun toisen metsätyöt kun aukoksi metsäsi hakannut. Se on totta että tuskin sinä enää hyödyt metsän istutuksesta ja hoidoista mutta seuraava sukupolvi siitä hyötyy kuten sinäkin olet hyötynyt. Metsän uudistamiskulut ja hoitokulut päätehakkuun jälkeen ovat tilastojen perusteella 12 % investointi saadusta pääomasta. Joka on tilastollisesti edullista toimintaa. Se yksi halvimmista sijoituksista jolla saadaan pääoma takaisin.

    Perko

    Metsuri motokuski

    on uskossaan vahva, hyvä niin. Aiempi metsälaki määritti hakkuutavat ja  suosittiin paljaaksihakkuuta. Matematiikka on raakatotuus ja pankki vielä raaempi.  Hehtaarin tuotto päivässä veroineen  on noin 0,50 € / ha .  Se kaikki sijoitus ( olkoon peräisin mistä hyvänsä) jonka polkee maahan pitää saada seteleinä ja korot siihen päälle myytyä + verottajalle joka kolmaspuu lihotetuksi 50 vuotta. Jos niin ei tapahdu sijoitus on tappiollinen . Metsureita ja ”metsänhoitajia” tarvitaan.  Vilkaise liite

    https://lansi-savo.fi/uutiset/talous/3641f031-f832-405d-8ccd-3d18a02814d9

     

    Metsuri motokuski

    Sinänsä mielenkiintoinen kun katsoo missä hinnoissa metsätilat ovat. Jossain on joku mättää kun sijoittajat maksaa huimia summia tiloista joiden kannattavuus on lähes nolla. Ilmeisesti joku on vieläkin huonompi sijoitus kuin metsä kun rahaa niiden ostamiselle löytyy.

    Timppa

    Raaka totuus on se, että kunnon metsästä saa aukoksi myydessään yleensä niin paljon enemmän kuin mistään harvennusmetsästä, että erotuksella pystyy kattamaan kaikki uudistus- ja taimikonperkauskulut.  Meillä harvennetaan metsiä noin 2 kertaa aukkohakkuiden verran ja taimikon perustamis- ja hoitokulut ovat noin 10 % keskimääräisestä hakkuutulosta.  Siis emme sijoita uudistuksiin euroakaan ”omaa rahaa”, mutta jatkossa meidän metsämme kasvavat vähintään 50 % enemmän kuin jatkuvan kasvatuksen metsät ja sitovat hiiltä tietysti samassa suhteessa enemmän.

    Nämä ”hiilinielut” eivät paranna hiilen sitomista kiloakaan, koska sama puu hakataan jossain muualla.  Sen sijaan ne lisäävät päästöjä, koska yritys, joka ostaa näitä ”hiilinieluja” saattaa lisätä pössyttelyään tällä verukkeella.

    Tämä hiilinieluhömppä on täysin epäeettistä ja verrattavissa keskiajan anekauppaan, johon kyllästyneenä Luther aloitti uskonpuhdistuksensa.

     

     

     

    Planter Planter

    Käypä Timppa naulaamassa Luhtermaiseen tapaan Toivakan kirkon oveen oikeaoppiset 95 ilmapuhdistusteesiä. Ehkä siitä alkaisi oikeaoppinen ilmapuhdistus ja päästäisiin eroon harhaoppisuudesta.

    Timppa

    Toivakan kirkon ovessa ne teesit tuskin auttaisivat, koska täällä hoidetaan metsiä kunnolla.  Lohjan tai Karjalohjan kirkon oviin kyllä kannattaisi naulata.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)