› Keskustelut › Metsänhoito › Ajourat kuin valtatiet ja metsä harvaa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 71)
1 2 3 … 5 6 7 8

  • Ajourat kuin valtatiet ja metsä harvaa

    Sent on: 22.8.2022, 16:42

    Tällainen artikkeli oli alkukesän Metsälehdessä.Juttu käsitteli ensiharvennusta Uuraisilla.Kerrottiin että hyvät tukkipuuaihiot oli kaadettu jo kuitupuuna.Liianleveät koneet vs Ruotsi vaatii leveät ajourat.Sanottiin,että puuston pieni litrakoko oli vaatinut pistämään harvaksi.Kukaan ei ole halukas kustantamaan kohonneita hakkkuukustannuksia.MO vaaatii hyväää hakkkujälkeä ja suurta kertymää

    Minulla ensiharvennusta odottavia männiköitä.Olen vähän tehnyt hankintahakkuita,mutta hakattavia hehtaareita ihan liikaa.Kapeampia ajokoneita ei juurikaan löydy.Jos EH tehdään pienemmillä koneilla kostautuuko se 2-harvennuksessa ?Olisiko viisasta nostaa järeyttä,mänty ei mielestäni kärsi tiheydestä eikä hyödy väljyydestä siinä kuin kuusi.Raiskattu männikkö ei ole mikäään ilo kaikkien Mota-rusiskutteluiden jälkeen

     

     

    Tekijä
    tamperelainen tamperelainen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 24.8.2022, 12:14

    Kollegan hyvään kommenttiin konekuskin arjesta lisäisin vielä sen , että kohteet kuvataan tavalla tai toisella ennen ja jälkeen hakkuun ja kuvamateriaali liitetään kohdetta koskevaan tietojärjestelmään. Jos syntyy erimielisyyttä työn toteutuksen laadusta ,on kuvapankki oiva apu tapahtumien selvittämiseksi. Toisaalta etämetsänomistajaa voidaan infota kuvien avulla ,mitä metsässä tapahtuu.

    Se ,vaaditaanko kaikilta yrittäjiltä sertifikaatin edellyttämää toimintaa ,onkin oma juttunsa. Kannattaakin selvittää ,onko heikkoa jälkeä tehnyt yrittäjä sertifioinnin piirissä. Jos on , yrityksen taival jää lyhyeksi. Toisaalta täytyy pitää mielessä ,että mahdottomissa olosuhteissa jälki ei aina täytä kriteereitä. Esimerkiksi paha kaatosade leimikon ollessa pahimmoilleen kesken voi pilata hyvän alun totaalisesti. Voi olla ,että kalustoa ei saa edes kunnialla pois palstalta ,kun sade on yllättänyt. Ajourat muuttuvat kuraojiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.8.2022, 14:01

    Kannattaa katsoa Metsälehden video ”Tureikosta tukkimetsä”. Korjataan energiapuuta rankojen joukkokäsittelyyn sopivalla pikkumotolla koivikossa Konnevedellä.

    Minulla oli vastaavan tyyppinen energiakohde luontaista koivua, mutta rungon keskikoko oli suurempi ja urakka tehtiin giljotiinikoneella. Silloin kantohinnaksi muodostui 10 euroa motilta ja saanto oli noin 100 mottia (tuotto sisältäen pienpuun korjuun tuen).

    Toisessa kohteessa eli istutuskoivikossa päädyttiin teettämään ennakkoraivaus ja normaali koivukuitua kerryttävä ensiharvennus. Nyt vastaava menisi varmaan energiahakkuuna. Tuotto enskasta varmaan samaa luokkaa edellisen kanssa huomioiden tuotot ja kulut.

    Kun tuota videota katselee niin hyvää jälkeä syntyy mutta kalliisti. Viimeinen taimikonhoito jos olisi tehty kunnolla, saanto olisi pienempi mutta ehkä myyjälle arvokkaampi?

    metsä-masa metsä-masa 24.8.2022, 16:48

    Ensiharvennuksen ajankohdan siirto näyttää tuovan jatkossa lumen painamia runkoja vuosittain, ikäväpuoli niissä on kun runkoja kaatuu 4-7 m3 vuosittain joka toistuu 2-5 vuoden ajan. Siinä ajassa voidaan menettää kuvion kasvu ositain tai kokonaan, ja pohjapinta-ala putoaa harvennuskäyrän ja vajaatuottoisuuden väliin. ( oma esimerkki kuivahkonkankaan männikon viivästyneestä harvennuksesta )

    Hyväksi koetut vinkin harvennuksille: Harvenna ajallaan, määrittele jäävä pp-a jo kaupanteon aikaan, ennakkoraivaa tarvittaessa, pui hakkuutähteet uralle, talvellakin, keskiraskaalla kalustolla ja ammatimiesten toimesta onnistuu myös ensiharvennuksen korjuu !

     

     

    Jätkä 24.8.2022, 19:02

    Mutta MM: Oikea osaaminen konemiehelläkään ei saisi loppu tekniseen osaamiseen, joka varmaan on ihan kova – ja urakoitsija tykkää, kunnes työmaat tarkastetaan oikealla tarkkuudella.

    Harvennusvoimakkuuden toteamiseen ei kertakaikkiaan riitä, että hehtaarilla on oikea runkoluku ja hätätapauksessa rungoiksi luetaan mitättömiä raippojakin.

    Ison koneeseen iki-ihastunut ei pysty enää kuvittelemaan, kuinka pienemmällä koneella homma onnistuu paremmin kuin isolla, kunhan senkin tekniikan oppii.

    Muistan hyvin, kuinka Kone-Hemmot ovat tyrmänneet ja jopa valehdelleet  itselleenkin, kun on enskan kohdalla puhuttu järkevän ajouraverkoston suunnittelusta. Muutamille kun jopa tikapuumallisen verkon toteuttaminen on liian vaikea rasti. Nykyään vaan sellainenkin on tyrmätty huonona vaihtoehtona. Myös pistourat he ovat tyrmänneet (Hemmot), vaikka ne monta kertaa ovat ainoa vaihtoehto tehdä kunnollinen korjuujälki vaikeassa maastossa.

    Oikea ajokonekuski ajaa metsään takaperin tyhjänä ja tulee sieltä takaisin kuorman kanssa.

     

    arto arto 24.8.2022, 19:14

    Missä näkee niitä pikkukoneita. Meillä ponsset tekee metsät. Tutulla oli aikoinaan 15v sitten pikkukone Valitteli että aukot karseita tehä . oli vuoden se härveli sitten osti ison. Hinnat kilpailtu ei pikkukoneella pärjää. Raha tiukassa isollakin metsissä.

    metsänkasvattaja 24.8.2022, 19:35

    tuossa  arton kommentissa se kiteytyy  miksi  harvennukset  usein epäonnistuu. liian kireä  aikataulu+isokone  ja  huonot  taksat . usein se  harvennus  tehdään  päätehakkuun  lopuksi  ja  kiire on jo  toiselle työmaalle.

    suorittava porras suorittava porras 24.8.2022, 20:05

    Kiire johtuu monesti siitä ,että siihen aukkokaupan kupeeseen on kiilattu kaupantekijäisisi korjuun kannalta epäkelpo hoitamaton ryteikkö. Raivaamattomuus hidastaa ja kiire alkaa siitä.

    Toisaalta ,jos omistajalla ei ole motivaatiota huolehtia omaisuudestaan silloin ,kun on oikea aika, ei ole kohtuullista odottaa konekuskin pystyvän parantamaan tilannetta ,kun ollaan jo pahasti myöhässä.

    metsä-masa metsä-masa 24.8.2022, 20:31

    ” suorittavan portan kommentti pitää paikkansa hyvinkin monessa metsäkaupassa ”. Oston kilpailu tilanteessa voidan ostaa jopa samaan päätehakkuu kauppaan pieniä harvenus kohteita, jotta vakio myyjä saadaan pidettyä asiakkaana!

    Näissä tilanteissa on osa syyllinen myös puun ostaja, yleensä motoille esim. sahureilla on laskettu noin arvio katkoa ja kuljettaa tiettymäärä tukkia viikossa lanssiin !

     

    Nuakka 24.8.2022, 20:33

    Kiteytettynä näin:  Ensiharvennukselle lähetetään firman kokemattomin kuski, vähintään 25 t koneella, ettei kokeneemman kuskin tai firman maine kärsi. Kun homma sitten usein menee vtuiksi, syy on asiakkaan kun ei ole hoitanut taimikoitaan tai ennakkoraivannut(vaikka olisikin).  Sokea reettakin ymmärtää syyn huonoon korjuujälkeen. Kuralle kilpaillut hakkuuhinnat vaativat kuutioita mistä niitä nopeimmin saa, uralta ja uran läheisyydestä. On fysiikan lakien vastaista väittää että parin tonnin koura on ihan yhtä nopea ja tarkka viedä 11 kuin 6 metrin päähän. Tai että sinne näkisi yhtä hyvin kuin lähelle ilman että uran varsi on hakattu harvemmaksi.

    suorittava porras suorittava porras 24.8.2022, 21:18

    Harvennus ei saa olla mikään ennätystehdas. Ero raivatun ja raivaamattoman kohteen työsuoritteessa on pahimmillaan 30%:n luokkaa. Energiapuusavotalla hehtaarilla vierähti tiheissa pusikoissa pahimmillaan jopa 3-4 vuoroa hehtaarilla eli sama määrä konetunteja ,kun hoidetussa metsässä koko kiertoaikana. Normaali tahti ,kun olosuhteet ovat kunnossa , on hehtaari enskaa/ vuoro,väljennystä 2 ha/ vuoro ja aukkoa noin yksi ha/ vuoro. Noilla tehoilla kehtaa jälkiään vielä esitellä.

    Edellä mainitussa vertailussa on yksi syy ,miksi en erityisesti liputa energiapuuhommien puolesta. Jotkut jopa mainostavat ,että kohdetta ei tarvitsisi raivata. Monesti riittäisi pelkkä raivaus ja palstalle 5 vuoden lepo. Markkinoiden valtausyritykset raivaamattomuudella ovat valitettavasti osoittautuneet epätoivoiseksi markkinointiyritykseksi ja yrittäjän talouden olleen romahtamispisteessä. On yritetty toivottomissa olosuhteissa mahdottomia ja päädytty lopulta suoritustilaan(esim.fixtetin tapaus). Millainen on ollut työjälki? On pilannut terveidenkin yritysten maineen.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 71)
1 2 3 … 5 6 7 8