Keskustelut Luonto Alkuperäisluonto paineessa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
  • Alkuperäisluonto paineessa

    Olen puuntuotantometsän/talousmetsän vastapainoksi yrittänyt suojella muutaman aarin lehtotilkkua. 30 vuotta sitten raivasin kuuset pois. Jäljelle jäi mm. vaahteroita, saarnia, raitoja,  ja monipuolinen aluskasvillisuus.

    Alueelle ilmestyi esimerkiksi valkolehdokkia. Joka levittää notkoon juhannuksen aikaan yöllä huumaavaa tuoksua. Olen kalkitsemalla ja heinäämällä saanut esiintymän leviämään. Valkolehdokki on täysin rauhoitettu kasvi. Muutama vuosi sitten kaikki kukinnot oli poimittu, myös seuraava vuonna. Sitten laitoin riistakameran, syylliset löytyivät. Valkohäntäpeurat. Samoin ne popsivat kaikki jalojen lehtipuiden luontaisesti syntyneet taimet ja lähes kaikki kukkivat kasvit mm. kellokasvit. Yritin verkkoaidalla suojat aluetta, mutta ensin ne menivät yli kun korotin, sitten ali ja lopuksi läpi särkemällä ja kaatamalla aidan. Eräs naapuri yritti suojella puutarhaansa sähköaidalla, mutta juttu, ei onnistu.

    Sitten alueelle ilmestyi ilveksiä ja ajattelin, että tilanne alkaisi helpottua, mutta yllättäen jossain päätettiin, että ilveskantaa pitää harventaa. Linkin kartta kertoo jotain kannan suuruudesta.

    http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/matkalla/4588/Kartta-kertoo-miss%C3%A4-peurakolarit-on-ajettu—uskomaton-tiheys-karttoja-lis%C3%A4tty.htm

     

  • Planter Planter

    Luonto-lehti nro 10/2016

    Syksyllä 2015 jouduin ensimmäistä kertaa rajoittamaan metsässä kulkemista hirvikärpästen takia…………Muokkaamme luontoa soveliaaksi lajeille, joita sitten soimaamme. Hirvikärpänen tarvitsee hirviä. Hirvet syövät puiden taimia, joita avohakkuille tuikataan ja tuikahtaa joka vuosi valtavia määriä. Jos hirvikärpäset harmittavat, kritiikki tulee kohdistaa metsätalouteen nykymuodossaan – ei kärpäsiin, jotka vain elävät elämäänsä.

    Kyllä nyt pitää lopettaa taimien tuikkaaminen.

    Terveisin istuttaja, joka vain eli elämäänsä.

    Gla Gla

    Oliko tuo mielipidekirjoitus vai toimittajan näkemys aiheesta?

    Planter Planter

    Kirjoittaja on Luonto-lehden kolumnisti, luontokartoittaja, kirjailija.

    Gla Gla

    Aarno Kasvilla erinomainen kirjoitus Turun Sanomissa: Ruissalon ylisuuri kauriskanta ylläpitää vaarallista punkkiarmeijaa

    http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/3960598/Lukijalta+Ruissalon+ylisuuri+kauriskanta+yllapitaa+vaarallista+punkkiarmeijaa

    Milloin talviruokinta ymmärretään lopettaa? Ongelmahan ei rajoitu Ruissaloon. Siellä vain liikkuu enemmän ihmisiä kuin metsissä yleensä, jolloin punkkien aiheuttama terveysriski korostuu.

     

    mehtäukko

    👏

    Gla Gla

    Suomen riistakeskuksen riistakoulu eli paikka, jossa opitaan riistaeläimistä ja Suomen luonnosta:

    ”Hirvistä ei oikeastaan ole haittaa ihmisille. Ne, jotka omistavat metsää, saattavat harmistua, kun hirvi syö nuorten mäntyjen oksia.”

    ”Metsäkauriista ei oikeastaan ole haittaa ihmisille.”

    ”Valkohäntäpeurasta ei oikeastaan ole haittaa ihmisille.”

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisi vähän päivitettävää tuossa Riistakoulun oppimateriaalissa.

    trimmeri

    Mikä hemmetin juttu tämä valkohäntäpeura oikein on? Aivan selkeä tänne laahattu vieraslaji. Eikö nuo kuuluisikin hävittää täältä. Eikös hurrit laita välittömästi kylmäksi tavattaessa? Punkkibussi ja eikö se ole jonkun loisen isäntälaji? Metsäpeura tänne kuuluu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei tietääkseni esiinny Ruotsissa. On Pohjois-Amerikassa, Keski-Amerikassa, Etelä-Amerikan pohjoisosassa (runsain Yhdysvalloissa). Ihmisen siirtämänä Suomessa, Uudessa Seelannissa ja Tsekissä.

    ”Valkohäntäpeurassa on todettu esiintyvän sukkulamatoloisiin kuuluvaa imusuonimatoa. Se voi kasvaa jopa 20 senttiä pitkäksi ja tuottaa alle neljännesmillin pituisia toukkia isäntänsä verenkiertoon. Toukkia voi olla jopa tuhansia millilitrassa verta. Suomessa havaittiin 2000-luvulla, että valkohäntäpeuralla hyvin yleistä loista tavataan jonkin verran myös hirvissä, poroissa pohjoisinta Lappia myöten sekä hyvin runsaasti metsäpeuroissa. Lajia ei aiemmin ole tavattu Euroopassa. Loinen leviää kantajasta toiseen hyönteisten imemän veren mukana. Tiettävästi mato ei ole levinnyt ihmiseen. Paistetun lihan välityksellä loinen ei voi levitä.”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkohäntäpeura

    Jos valkohäntäpeura on madon alkuperäinen isäntä, olisiko se sitten levinnyt siitä metsäpeuraan.

    harrastelija harrastelija

    Noilla peuroilla on kyllä suuri välimatka leviintymisalueillaan. Idästä levinnyt Kainuun metsäpeurakanta ei itsessään näytä paljon leviävän – ehkä länteen päin satuunaisesti näkee Paltamossa. Muutoin asustelee Kuhmossa.

    Perhoon siirtoistutettu metsäpeura saattaa siitä ehkä lähentyä Valkohäntäpeuran pohjoisimpia alueita ?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)