Keskustelut Puukauppa Apua sahojen tukkipulaan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 461)
  • Apua sahojen tukkipulaan

    MT:ssa oli juttua sahojen tukkipulasta. Lienee todellista puukauppamäärien laskettua ja sinänsä harmillista.

    Samalla katselin Viron valtionmetsien  hakatun puun huutokauppahintoja (linkistä vielä edukad, niin pääsee Exceliin ja hintoihin). Mäntytukin sahahinta oli minun aikanani ensimmäistä kertaa noussut yli 100 euroa kuutio. Ei 2007 eikä 2018 päästy näihin tasoihin. Lukuisia kauppoja on tehty lisäksi lähelle 100 euroa kuutio.

    Tuo 100 euroa vastannee läheltä sahaa hakattuna kantohintaa 85 euroa.

    Uskon, että jos hinta pystyy joustamaan, niin pulakin hellittää.

    https://rmk.ee/organisatsioon/kuulutused-1/metsa-ja-puidu-muuk/kuulutused

     

  • Panu Panu

    Osaako ne siellä jalostaa paremmin kuin täällä? Käsittääkseni Suomen sahat keikkuvat kannattavuuden rajoilla jo nykyisillä hinnoilla.

    Puuki

    Näyttää Virossa olevan laatuhinnoittelu käytössä.  Esim. Mät hinnat  50 – 100,50 € .   Tuo puuttuu miltei kokonaan Suomesta ainakin kannolla.  Isot yhtiöt ainakin  tod.näk. hinnottelee tukit uudelleen vasta ostettuaan ne ensin bulkkihinnalla.  Siinä syy ja seuraus tukkipulaan.

    Varsi

    Viron metsien hyödyntäminen ottanut isoja askeleita viime vuosina. Hyvä laatuista mäntytukkia siellä on rajallisesti. Paljon olen Viroa kiertänyt ja hyvä laatuista tukkia harvoissa paikoissa. Paljon on sellaisia vänkyröitä, että puu venee kölin tekijä olisi suu messingillä ne nähdessään. Lehtimetsä pusikkoa kyllä riittää. Toki siellä missä mäntymetsää, kasvaa se hurjan pitkäksi. 10 vuotta sitten esim länsi Virossa ja saarilla ei juuri metsiä hyödynnetty teollisessa mielessä.

    Rane

    Jutussahan ei syytetty metsänomistajien myyntihaluttomuutta vaan:

    -Iisveden sahan pula johtuu isojen yhtiöiden puutoimitusten laskusta.

    -Tiaisen saha on pitänyt tietoisesti kalliin tukin varastot liiankin pienenä.

    -Luopajärven saha taas hakkasi keväällä varovasti ja piti pitkät kesälomat.

    -Mhy:n mukaan sahat pyrkivät nyt elämään ”kädestä suuhun”.

    Eli arvioitiin kysynnän heikkenevän vaan kävikin päinvastoin.

    Jätkä

    Teollisuuden osto-strategia  lienee muuttunut. Ennen kaikki puuta tarvitsevat ostivat puuta ennakkosuunnitelmiensa mukaan  Kuitenkin aikatalutettiin niin, että normaali kahden vuoden toteutumisaika oli riittävä. Pikkuinen etumaksu – oliko se 10 – vai 20 %  riitti monelle Jesselle suurimpaan kiireeseen ja jos se ei riittänyt, tehtiin isompi kauppa heti kerralla.

    Teollisuus siirtyi siis pystyvarastoihin, joka oli mielestäni oivallinen tapa vakauttaa markkinoita. Tukkipula, jos sitä nyt on, johtunee varmaan osittain siitä, että esim äskeisen hintapiikin aikana ostettiin kiihkeästi kalliimmalla tukkia kuin olisi kannattanutkaan ja kun sahatavaran hinta rojahti, oltiin tilanteessa, jossa shauksesta ei jäänytkään enää ”puolet voittoa”.

    Saman tilanteeseen ei haluta nyt, eli tukin hintaa ei haluta nostaa. Tälle antaa tukensa Metsähallitus, joka tarvittaessa lisää hakkuita, samoin Jeessi – tyypit, jotka myyvät koko ajan, ja ovat tyytyväisiä, jos saavat edes vähän rahaa, kunhan ei maksamaan joudu!

    Tolopainen

    Markkinatalous toimii niin, kun hintaa lasketaan puun tarjonta vähenee. Kyllä rahalla saa aivan rajattomasti tukkipuuta.

    mehtäukko

    MG:n systeemi on todellakin vakaasti metsätalouteen panostaneen mo:n kasvun jatkumo. Siinä ei tarvitsekaan nau’uttaa sitä viimeistä. Ja aikaa jää kaikenlaisen muun järjestelyyn ja pitkäjänteiseen suunnitteluun. Kiihdyttelyt klusterin puolelta toiselle ei saa muuta kuin levottomaksi ja sitten kun tökkii,tökkii kunnolla.

    Jovain

    Mitallilla on myös toinen puolensa. Mistä sitä tukkia riittää, tukista oli pulaa jo ennen uutta metsälakia. Sillä tukkisaantoa lisättiin ja eihän tukkipula ole siitään helpottanut.

    Metsien hoitamattomuus kylläkin on lisääntynyt, ainakin yksityisellä puolella. Sitä vastoin yhtiöt panostavat omiin metsiin, niiden hankintaan ja hyvään hoitoon. Ja sijoitusrahastot ja muu keinottelu metsillä, tehdään tiliä. Oikeastaan mitään ei ole muuttunut. Puukauppaa myös pantataan?

    Tuo bulkki kannolla on se hinta jonka metsänomistaja saa. Sekin käyttöoikeudesta ”vuokralaisena” omassa metsässään, ei vähennettävää. Puukin sanoin, varsinainen puukauppa ja jalostus alkaa kannon jälkeen.

    jees h-valta

    Joka vuosi on puukauppavuosi, vaikka tusina jätkiä itkisi minun toimintaani. Kateuttaanhan se ruikuttaa kun ei itellä oo mistä myytä. On aivan selvää ettei maassamme tule olemaan minkäänlaista pulaa puutavarasta, ei tukista eikä kuidusta. Koivukuitukin riittää kunhan kotimaan osto laitetaan etusijalle ja tuonti unohdetaan. Kyllä suomalainen metsänomistaja myy koska suomi on kallis maa asua ja elää. Metsästä tuleva kantoraha tarvitaan siinä kuin olematon eläke tai mikä sitten sattuu pääasiallinen tulonlähde olemaankin. Kun metsät kasvavat joka vuosi on kait maailman luonnollisin asia että sitä myydäänkin joka vuosi. Yhtenäkään vuonna en ole nähnyt ettei vuosikasvaimia olisi tullut. Jos sellainen vuosi tulee niin lupaan olla myymättä silloin. Nytkin kaupan tekoa jarruttaa olematon ostavan tahon puun metsästä korjuu enemmän kuin myyntihalut. Tuntuu kyllä näin satakunnan vinkkelistä uskomattomalta että jossain on muka pulaa jostain puutavaralajista. Pitää varmaan ostavalta kysyä onko sattunut moista edes huomaamaan.

    Apli

    Halvasta tukista on pula ei muusta. Eikä kaikilla ole siitäkään pulaa…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 461)