Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 1,971)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Kiitos A.J.! Siinä hyvin asiallinen selostus ja vastaus kysymyksiini. Tuolla tavalla toimien Perko ja Jovain saisivat ajettua asiaansa paljon paremmin eteenpäin. Ottakaapa nyt A.J:stä esimerkkiä!

    A.Jalkanen

    Lisäsin tarinaan alueellisen vaihtelun joka voi myös olla jk-metsässä suurta.

    Perko

    Avohoidon kasvun paikallinen- ja työnarvon vaikutus ovat ratkaisevia sen lisäksi, että  menettely tuottavuus  on  kuin  käsijarrupäällä lähtö!  Savotan odotus kestää kauan ennen kuin saa tuloa puhtaana tilille.  Niistä voisitte  kertoa myös tällä palstalla.

    Timppa

    Totuus on, että Suomessa (ehkä Lappia lukuunottamatta) on erittäin vähän monikerroksisia metsiä.  Näkemäni jk-intoilijoiden metsät ovat olleet tasaikäisiä, joiden tuhoaminen on alettu yrittämällä muuttaa ne jatkuvan kasvatuksen metsiksi.

    Tuho näkyy siinä, etteivät lievästi harvennetut metsät uudistu ja voimakkaasti harvennettujen puusto tuhoutuu.

    Metät kunnossa!

    Timppa. Lähes kaikilla se menee juuri noin. Perkolla ja Jovainilla ei. Heillä on osaamista mitä ei muilta löydy eikä sitä näköjään tällä palstalla useista kyselyistä huolimatta tulla paljastamaan. Heillä on vähän niin kuin patentti taskussa josta ei kuitenkaan ole tarvetta maksaa edes vuosittaista patenttimaksua. Sekin parantaa heillä metsätalouden kannattavuutta entisestään – kulujahan jk-metsätaloudessa ei ole, ainoastaan säännölliset runsaat tulot. Ja mikä parasta – tamppaajat kuluttavat aikaa taimikoissa, mutta heillä ne vaan kasvaa rehottavat ihan omiaan (saavat kaupan päälle vielä nauttia ja naureskella vahingon ilostakin). Tätä voisi melkein jo verrata ikiliikkujan keksimiseen. Niin se vaan on, että ”viisas pääsee vähemmällä”.

    Puuki

    Tulevan aukon paras tuottomenetelmä on päätehakkuu ja kantorahatulon sijoitus metsää paremmin tuottavaan instrumenttiin. Uudistuskulut on pienet ja mahdollisuuksien mukaan niitä voidaan viel vähentää luontaisella uudistamisella.

    Kertauksena : päättymättömien kiertoaikojen summafunktio kuuluu mh:n teoriaan eikä sillä ole paljon tekemistä käytännön metsän kasvatuksen kannattavuuden kanssa. Kassavirta ratkaisee menetelmien paremmuuden eli saldosta näkee mikä kannattaa.  Teoriapuolta voi hahmotella suunnitelmissa esim. prolongaamalla tulevat tulot-menot ja vertaamalla eri menetelmiä keskenään tuloeron avulla.

    A.Jalkanen
    Perko

    ”prolongaamalla tulevat tulot-menot ja vertaamalla eri menetelmiä keskenään tuloeron avulla.”     Puuki  jättää pois jatkuvan kasvun ja tuottavuuden jossa on myös  sijoituksineen vaikutusta   tuloon.  Sen kun korjaat niin hyvä tulee!   Puusto pitää olla  josta syntyy kasvua,  aukoista  sitä ei ole tähän asti tullut vaikka olisi kuin vahva usko.

    Visakallo

    Perkon olisi syytä perehtyä nykypäivän jaksolliseen kasvatukseen, kun tunnut menevän pelkillä vanhoilla mielikuvilla jostain istutuskuokkien ja jurovien avojuuritaimien ajassa. Juttusi herättävät melkoista hilpeyttä. Ne ovat kuin suoraan jostain vanhasta kesäteatterissa esitettävästä maalaiskomediasta.

    Perko

    Hae näkö tarkistus  ja jos se ei auta niin kero niistä aukossa nähdystä metsä harhoistasi hoitajalle.   Nykyisin  hoidot ovat  lähes kivuttomia.   Tamppaus  auringon paisteessa  on  tosi vaarallista päälle.     Tuommoista  voi sattua!

Esillä 10 vastausta, 1,961 - 1,970 (kaikkiaan 1,971)