Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,451 - 2,460 (kaikkiaan 2,926)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Nostokoukku

    Olen nyt seurannut parikymmentä vuotta lähes päivittäin ohi  ajellessani erästä nuorta männikköä. Nuuka isäntä möi siitä salskean hyvälaatuisen varmaan yli satavuotiaan männikön. Nuukana keräsi kävyt talteen, kuivasi ja karisti siemenet talteen. Pisti 135:n kopittoman Ferkun perään vanhan kantokoukun ja repi sillä kangasta. Sitten kylvi siemenet vaimonsa kanssa. Kylän siantuntijoiden tirskumisen mukaan siihen piti syntyä ikuinen aukko. No, paikalla on nyt harvinaisen hyvälaatuinen nuori männikkö.

    Perko

    Mie peesaan ,   tein samanlaisen jutun  sinisellä  traktorilla koukut perässä 50 vuotta sitten.  Siitä on myyty jo muutamia  tukkipuita.  Ei ollut siemeniä kylvää niin jätin  eteläpuolen  petäjille tilaisuuden näyttää mistä pesee.  Hyvätuli!    Siitä voi nyt riimitellä  jk  mehän  on sopivasti  kuusenkasvua tullut sekaan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Tein raivauksia tässä syksyllä metrin pari siemenpuilla synnytetyihin männiköihin. Siemenpuita ei oltu haettu ajoissa hankien päältä. Nyt niitä syksyllä haettiin niin kone jätti jälkeensä paljon tuhoutunutta taimmikoa ja riivittyä kuorta männyissä ja vähästä kuusia. Et kun jatkuvassa kasvatuksessa jätetään enemmän kuin siemenpuut ja niitä haetaan sieltä 10 vuoden välein niin onko realistista käsitystä miltä se näyttää ja minkälaista tuhoa se aiheuttaa taimikossa? Miten siellä saadaan ylläpidettyä mitään järkeviä tiheyksiä jos mennään tekemään aina uudet ajourat puulta toiselle ja kaadetaan isot puut taimikon päälle? Miten nämä puut, jotka on puoliksi lakattu kenoon ja paljon kuorivaurioita vaikuttavat metsän terveyteen? Ihan hullu on minun mielipiteeni:  https://arvometsa.fi/ensimmainen-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/

    Perko

    On hyödyllistä ymmärtää, että metsäyritys ja puuntuotanto voivat hyötyä älykkäästä lähestymistavasta. Jos taidot eivät riitä vaativampiin tehtäviin, kuten autolautan ajamiseen tai polkupyörällä pysymiseen, on järkevämpää keskittyä asioihin, joissa voi todella menestyä.

    Metsäyrityksessä kannattaa lähestyä asioita huolellisesti ja suunnitelmallisesti. Pelkkä raivaaminen ja työskentely ilman kunnollista tietoa voivat johtua  virheistä, johtaa tappiolliseen tulokseen ja sen takia vähäiseen tuottoon. Sen sijaan kannattaa panostaa osaamisen kehittämiseen, jotta voi oppia tekemään tehokkaampaa ja tuottavampaa päätöstä alusta lähtien.

    suorittava porras suorittava porras

    Suosittelen Perkolle lämpimästi osaamisen kehittämistä. 70 vuoden takamatkalta riittää kirittävää.

    Perko

    Juu ,   kiitosta  suosituksesta  vaikka sen herjaksi ymmärrän.    Osaamisen hakua ja opiskelua  en aio hylätä.    Itsellenikin voin niistä  hehtaarikohtaisista vuosituottavuuksista  myöntää  kiitoksen opiskeluni perusteella  huomattava  muutos on tullut.

    70 vuotta jatkunut  Tolopaisen kuvaama  manipulointi  ja bonukset päälle on pimentänyt suuren määrän metsäväkeä. Eivätkä  pääse irti  tamppauksesta !

    Tolopainen Tolopainen

    Hyvin on tamppailut tuottanut tulosta, Luken tilastojen mukaan puuta on metsissä nyt enemmän kuin koskaan ennen. Jos olisi harrastettu harsintaa ja istuttu lihapatojen äärellä, tilanne olisi paljon huonompi. Sehän olisi täys katastrofi. Metsäteollisuus ei pelkän sahatukin kasvatuksen varassa oikein toimi. Taitaa pari sahaa Suomessa tehdä plus merkkistä tulosta tänä vuonna, ala on suhdannealtis.

    Perkon kannattaa pitää tiukasti kiinni jk:sta, sen aika tulee jäämään lyhyeksi.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän tuo ammatti raivoojan esimerkki on se jk:n suurin riski taimettumisen lisäksi. Kuinka tehdä korjuu siten että ei tuhoa jäävää puustoa ? Se ei pelkästään ole siitä kiinni onko metsäkoneen kuljettajat tarpeeksi ammattitaitoisia. Laina alaisuus taitaa olla kuitenkin se että puu on kaadettava, karsittava ja kuljetettava pois. Jokainen varmaan tiedostaa sen että kun motin – kahden puun kaataa niin jonkin verran se tilaa vaatii. On sitten minkälainen osaaminen kuskilla vaan.

    Tolopainen Tolopainen

    Täytyy palata niihin ensimmäisiin motohin, jotka karsivat puun pystyssä ja sen jälkeen kaatoivat. Ongelmana vain oli, että karsintaterät jäivät ylös runkoon kiinni. Niiden alas saaminen oli työlästä.

    Rane

    ”Pisti 135:n kopittoman Ferkun perään vanhan kantokoukun ja repi sillä kangasta. Sitten kylvi siemenet vaimonsa kanssa. Kylän siantuntijoiden tirskumisen mukaan siihen piti syntyä ikuinen aukko. No, paikalla on nyt harvinaisen hyvälaatuinen nuori männikkö.”

    Sama periaate kuin Arvometsällä:avohakkuu,maanmuokkaus ja kylvö.

Esillä 10 vastausta, 2,451 - 2,460 (kaikkiaan 2,926)