› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,831 - 2,840 (kaikkiaan 2,885)
1 2 3 … 283 284 285 … 287 288 289

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rukopiikki 23.12.2024, 14:58

    Itse en laske pikkutukkia mukaan tukkiprosenttiin. Sille ei  mielestäni ole taloudellista perustettakaan tehdä niin. Vääristää vain.

    Kyllä täällä on paljon metsiä jotka olleet harventamatta 50 vuotta. Osa menee siinä iässä jo ensiharvennukseen.

    Metsuri motokuski 23.12.2024, 15:00

    Eikös pilkutukki kuitenkin sahata tai veistetään. Joten kaiketi se on enemmän sahapuu kuin sellupuu. Tietenkin jos vertaa hintaa niin siinä tapauksessa lähempänä sellua kuin tukkia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.12.2024, 15:46

    Vaikka jättäisi pikkuset tukit pois, määrä ja hinta olivat avohakkuukaupassa silti hyvät.

    Täytynee jossain vaiheessa tehdä uusia tuottovertailuja Luken uusilla (synteesiraportin) luvuilla. Nyt jaksollinen pärjää vertailussa entistä paremmin, kun tuotosero repeää lähes kaksinkertaiseksi.

    Kurki Kurki 23.12.2024, 17:07

    Ei ollenkaan yllättävää, että 100 ha tuonkaltaista metsämaata antaisi jo hyvän elannon näillä puun hinnoilla.

    Perko 17.4.2025, 12:20

    Paljaaksi hakkuun työvelvoitteet eivät pääty het’ istutukseen, paljon raivaamista haluavat tuntee sankarillisen työn ja saavutukset jopa kilpaillen entisiä ennätyksiä murskaten.  Ammatti Raivooja voisi siirtyä tänne palstalle selityksineen niistä  jk metsistä olisi enempi omiensa seassa.  Samalla voivat  vertailla tuloja avustuksia!

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 17.4.2025, 14:12

    Aukko se on pienaukkokin. Siellä ei kilpailla kuin suurimman hölmön tittelistä.

    Jovain Jovain 18.4.2025, 09:02

    Eihän kukaan ole väittänyt, että avohakkuut olisi metsänhoidon vastainen tai että avohakkuut eivät kuulu metsänhoitoon, myöskään peitteiseen metsänhoitoon. Kyllä ne sinne kuuluvat ja on olennainen osa metsänhoitoa. Jos metsä on kasvunsa päättänyt, onhan se uudistettava, tavalla tai toisella. Mutta hyvässä kasvussa olevien metsien uudistamista pitäisi välttää. Menetetään investoinnilla tavoiteltava hyöty, niin myös syystä tai toisesta alempaan tuottoon jäävien metsien tuotto. Menetettävä tuotto voi olla myös jk metsän tuotto. Valta osa metsistä on joka tapauksessa alemman tuoton metsiä ja niin se tulee olemaan jatkossakin. Tuskin koskaan metsiä saadaan täyteen iskuun. Mm. siitä syystä, alemman tuoton metsien ylenmääräistä vihaamista ja avohakkaamista tulee välttää? Hyvin vähän se vihaaminen tuottaa euroja kirstun pohjalle?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2025, 11:09

    Jovainilla on tässä tärkeä pointti. Miten kannattaa määritellä sallittu päätehakkuun ajankohta, jos sitä halutaan alkaa säädellä? Mallia voi ottaa Ruotsista tai miettiä uudelta pohjalta.

    Petri Kortejärvi huomautti Facebookissa, että ikää ei voi kriteeriksi ottaa, kun metsävaratiedossa ikä nykyään simuloidaan keilauksen perusteella ja heittoa on todella paljon. Läpimittaminimin palauttaminen lakiin puolestaan johtaisi kovakasvuisten kuvioiden hakkuuseen ja kitukuusikot jäisivät pystyyn odottamaan läpimitan täyttymistä. Lopputuloksena valtakunnan metsien kasvu laskisi.

    Metsätyyppijärjestelmästä kannattaisi luopua ja siirtyä pituusbonitointiin

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/737d81c6-9a89-4979-a9a9-0d29d7f21983

    Metsuri motokuski 18.4.2025, 14:42

    Jovain.  Minusta kyllä perko on aika selvä sanaisesti tuominit avohakkuun. Hieno kun alat itsekin suhtautumaan asiaan järkevästi.  Kyllä avohakkuu on erinomainen keino uudistaa ja päättää kasvunsa päättänyt metsä.

    Tuo avohakkuun ajankohta onkin sitten mielenkiintoinen ja varmaan oikeaa aika on jokaisen metsänomistajan omassa mielipiteessä. Toinen tekee hakkuun välittömästi kun kasvu hiipuu tietyn rajan alle. Joku taas venyyttää myyntiä hinnan vuoksi. Joku taas venyyttää maisema syihin vedoten ja jne. Kolmas saattaa säästää perikunnalle tai itselle pahan päivän varalle. Onhan näitä.

    Rukopiikki 18.4.2025, 14:56

    Eikös uudistamisläpimitat olleet kasvupaikkakohtaisia. Heikommalla kasvumaalla pinempi läpimitta. Läpimittavaatimuksiahan alennettiin oliko 2004 vai 2005 muutamalla sentillä. Täälläpäin iso osa aukkohakkuista on sellaisia, että niitä ei olisi vanhan lain aikana saanut hakata. Lustoista kun kasvua katsoo niin parhaassa kasvussa olevia metsiä menee nurin.

Esillä 10 vastausta, 2,831 - 2,840 (kaikkiaan 2,885)
1 2 3 … 283 284 285 … 287 288 289