› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 2,885)
1 2 3 … 287 288 289

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 20.4.2025, 18:54

    Hiljaiseksi veti ,kun kuulin taannoin ,että naapuripitäjän 200 lehmän maitotilalta ei tarvitse hakea enää maitoa. Kaiken viimeksi odotin , että juuri kyseinen tila oli lopettanut tuotannon. Maatalous oli henki ja elämä.

    mehtäukko 20.4.2025, 19:19

    Viime kesänä ajettiin yli1300 km lenkki maassa. Koko matkalla 4 karjatilaa, että eläimet laitumella! Malliinsa on mennyt.

    Perko 23.4.2025, 09:17

    ”Jos männyssä ei näy muuten ulkoisia vaurioita mutta on koroja, niin jokin sienitauti lienee asialla, kuten tervasroso, versosurma tai tyvilaho. Metsätuho-oppaasta voi haarukoida syitä osiosta Taudit”– A J .   

    Hyvä käsitellä täällä miten avohakkuilla taudit ja  hirvensyömät latvattomat petäjätaimikot  tuottaa!   JK  -systeemiä on niin vähänaikaa  ollut ettei syy voi oikeastaan sieltä perittyä, toisinpäin kylläkin.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 23.4.2025, 09:31

    Kyllähän kuusialiskasvosta on kasvanut iät ajat metsissä ja erilaisissa skenaarioissa mitkä ovat JK-systeemiä vastaavia ja kaikki tiennyt niiden kunnon. Nyt kun Helsinkiin on siirtynyt metsänhoitotapojen keksijät niin sellainen käytännön läheisyys kun haihtuu hommasta haihtuu niin innokkaat alkavat keksiä tapoja niiden hyödyntämiseksi. Eikös Arvo Kettunen kertonut, että se raivaa ja kasvattaa vain 200 aliakuusta ettei niihin laho pure. Et kyllä sen käytännönläheiset JK pioneeritkin tietää minkäkuntoista se on.

    suorittava porras suorittava porras 23.4.2025, 10:56

    …ja Arvo myös istuttaa tarvittaessa…

    Perko 23.4.2025, 16:41

    Pienimuotoinen, joustava hoito – kuten **kohdennetut harvennukset** ja **monipuolinen puulajikirjo** – vahvistaa metsän vastustuskykyä. Näin voidaan nopeuttaa vaurioiden korjaantumista ja vähentää tulevien ongelmien riskiä.  Arvo-puita kannattaa aina istuttaa mutta ei  propsintuotantoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.4.2025, 18:30

    Entäs semmoinen kiertoaika joka kestää vain 60 vuotta ja jossa saadaan harvennustuloja 15 vuoden välein eli vuosina 15, 30, 45. Aika hyvä vaihteoehto jatkuvalle kasvatukselle?

    Husq165R 27.4.2025, 18:35

    Niin, niitä vk:n ja vessin metsiä. Ehdottoman eliitin  huipulta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 27.4.2025, 18:58

    Onhan jatkuvassa monilajinen puulaji kirjo, pihlaja yksi parhaimmista varjosen paikan uudistujista. Pienaukko kuvassa hyvin näkyy ku pienaukko uudsituunpuolet pihlajalla niin vastustaa kyllä kirjanpainajia ja okakaarnakuoriaisia. Mites hieskoivu? Löytyy jokaisessa kosteasta notkosta missä oletetaan jotain taimettumista voisi tapahtua. JK päästää aina valoa maapohjalle eli mikään ei häviä koskaan raivaamalla, uusiutuvat jatkuvasti. Raivauksesta syntyvä 100 kulu ei kestä mitään korkolaskua. Ennakkoraivaus ei koskaan katso hakkuutapaa vaan onko siellä pihlajaa hieskoivua ja muuta puiden tyvillä. Erilaiset pajut alkavat runsastua kun mikään ei rajoita niiden kasvua. Tuomi viihtyy ajourille mielettömän hyvin. Puulajikirjosta on paljon kokemusta JK ennakkoraivauksilta. Kyllä hieskoivu-tuomi-pihlaja metsä kestää tosiaan erilaisia yleisempi tuhoja, myrskyjä ja kirjanpainajia.

    Perko 27.4.2025, 19:14

    Juu, noista nykyisen jaksollisen metsään  muutokseen jk  jutuksi  on laskettu muutamasta  40 -50 v kuusikosta  vaihtoehtoja  niin tuommoiset rytmit sopii  ja myyntiä  riittää !    tänään tein  just’ yhteen  ja simulointi  kertoi tuottoeroksi   + 72%.   Taimia ehtii   jo 6- 10 meriseksi 30 vuodessa.

    Sitten 50 vuoden kuluttua jos on innostusta istutuksiin aukon kautta on sekin mahdollisuus  tai jatkaa järeiden puiden myyntiä,   Osmo Palosaaren metsä on mainio esimerkki!

Esillä 10 vastausta, 2,871 - 2,880 (kaikkiaan 2,885)
1 2 3 … 287 288 289