› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 6 vastausta, 2,921 - 2,926 (kaikkiaan 2,926)
1 2 3 … 291 292 293

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 6.5.2025, 11:11

    A J  , Olen joskus kirjoittanut jk sivulle valoon liittyen aiheesta.

    Kokeissa on havaittu, että puut, joilla on runsaasti valoa mutta liian vähän lämpöä, eivät hyödynnä valoa täysimääräisesti. Toisaalta riittävä lämpösumma ilman valoa ei riitä kasvuun, sillä puut tarvitsevat molempia toimiakseen tehokkaasti.  Kurkun kasvattajat tietää tämän myös.

    Harvennusten avulla voidaan tasapainottaa valon ja lämmön saatavuutta, mikä parantaa kasvuolosuhteita.

    Lähteet:
    – Heliövaara, K. & Väisänen, R. (2021). Ilmastonmuutoksen vaikutus metsien kasvuun.
    – Luke. (2023). Metsäkasvien fotosynteesin tehokkuus eri valaistusoloissa.
    – Tapion oppaat. Metsänhoito ja ilmastonmuutos.

    Metsän tuottoa voidaan parantaa huomioimalla sekä valon sekä lämmön optimaaliset olosuhteet, mikä edellyttää tietoista metsänhoitoa ja säännöllisiä jk- harvennuksia. Tällä tavoin metsästä saadaan enemmän hyötyä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

    PS:  Kysymykseen onko metsässä toteutettu?   Ei  ole sillä ”nimellä” ,  on nyt  vasta oppinut  oikeita  tiheyksiä ja kulmia ymmärtämään oksistoon.  —   ”Laboratoriosta ” on  saanut  ensimmäiset tulokset .

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 6.5.2025, 11:20

    Mitä mieltä Perko olet ojittamisesta kun turvemaan alla on savea missä se sinun Tammi kasvaa niin se vesi pitää maan kylmänä. Sen lisäksi maa on jäässä pitempään. Ojittamalla saadaan puun juuretkin lämpiämään eikä niin, että pelkkä aurinko paistaa latvoihin. Eikö perunakin istuteta lämpimään maahan niin eikö tuo ole vain osa? Eikö oijuts ole kanssa yhtä tärkeää puille? Jaksollinen kasvattaja tarjoaa puille lämpöä maasta ja ilmasta, JK vain ilmasta eli Eikö valinta ole selvä kumpi tuottaa enemmän?

    Perko 6.5.2025, 11:26

    En  tunne  ojitus juttuja enkä suosysteemiä.  Kysy  vaikka MHY:n  asiantuntijalta jos oma vastauksesi ei  miellytä.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 6.5.2025, 12:05

    Niin uskon sen, sitä ojitusta tehdään jaksollisessa muuallakin kuin vain suolla. Ylipäätään kaikkialla missä vedenpintaa lasketaan metsänkasvu lisääntyy kuin maa öämpiää paremmin. JK edustaa vain tätä ojien tukkimislinjaa, näen siinä vain tälläisen paradoksin ja ihmettelen vaan noita lämpöjuttuja.

    Jovainille sanon, että ei tarvitse olla rannikolla vaan ihan sisämaassa riittää omt. Sama lämpösumma taitaa olla kuin Kujalan hyvin kasvavilla mailla mistä saa 37vuodessa harvennuskesta 700e harvennustuloa. JK porukalle tuulee 3 puulajin harha kun ne näkee vain näitä hyviä jaksollisia metsiä, joista on apinanvimmalla kaikki muu poistettu. Pelkkä omt riittää antamaan shokkihoitoa, että meillä o  muitakin puulajeja ja valopuuasemasta vasta roihahtaa. Leppäkin tulee vasta valopuuasemassa, lepän taimia ei synny juurikaan metsii eli niitä ei hirveästi ennakkoraivat mutta leppä on tehokas lisääntyjä ei tarvita montaa, että sitä on reilusti. Se on sellasta kun annetaan luonnon hoitaa uudistus, sitähän te tarjoatte ja itkette sitten jos näette sitä jossain ja se ei näytä samalta kirjan piirroksessa.

    90-luvulla oli ihan tavallista, että maat vaan äestettiin ja isäntä sano että :”luonto hoitaa.” Ja sit puunkasvattaja piireissä paheksuttiin. Tänä päivänä äestys ja luonto hoitaa hommat on vähentynyt koska on muistissa vielä ja minäkin niitä siitä oman osani raivanneena miltä ne näytti. Niihin peilattuna pienaukko ei ollut edes pahimmasta päästä. Ne, jotka haluavat metsästä tuottoa ovat ajat sitten ymmärtäneet, että ei voi antaa vaan luonnon hoitaa kun ei ole takeira mitä saa.

    Jovain Jovain 6.5.2025, 17:13

    Jos antaa luonnon hoitaa, eihän siitä ole epäilystä, vesakko sinne tulee ja ei sitten muuta. Tämä on tietenkin logistiikan ja konemiesten toiveiden mukaista. Korjuu paljaaseen maahan, ei ole avattavassa aukossa (pienaukossa) edelleen kasvatettava puusto, taimistot haittana ja esteenä. Onhan tämä aika pitkälle menevää konemiesten hallintaa ja selittelyn makua. On vielä lailla turvattua ja suositusten mukaista?

    mehtäukko 6.5.2025, 17:34

    ”..Tämä on tietenkin logistiikan ja konemiesten toiveiden mukaista…”

    Tyypillistä saivartelua ja keljuttaahan  se, kun jaksollisen selkeissä toimenpiteissä yksi on muokkaus ja tarvittaessa ojitus. Liian veden poisto on puunkasvatuksen a ja o. Ne ovat jk:ssa toive-unta, sillä eivät ”sovi logistiikkaan”. Eikä siihen riitä ne rahatkaan.

Esillä 6 vastausta, 2,921 - 2,926 (kaikkiaan 2,926)
1 2 3 … 291 292 293