› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 2,962)
1 2 3 … 294 295 296 297

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 7.5.2025, 16:12

    ”Metsän jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Siinä metsästä hakataan pääasiassa isoja tukkipuita, jotka ovat taloudellisesti arvokkaimpia. Pienemmät puut ja osa isommista puista jätetään kasvamaan, jolloin metsä näyttää hakkuun jälkeen edelleen metsältä.” WWF

    ”Jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta on vertailtu mm. niin, että avohakkuulle ja viljellylle on ajateltu vaihtoehto, jossa osa puustosta jätetään aluksi hakkaamatta ja sitä ruvetaan myöhemmin käsittelemään jatkuvalla kasvatuksella eli toistuvilla yläharvennuksilla. ” arvometsä

    ”Avohakkuu on poikkeuksellisen haitallinen tapa ottaa puuta pois metsästä. Eliölajien resurssien näkökulmasta kuitenkin myös jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat haitallisia, koska siinäkin aikaa myöden kaikki rungot eli resurssit otetaan ihmisen käyttöön,” Kotiaho jatkaa. Niissä tehdyt hakkuut ovat vähemmän haitallisia, koska aluetta ei hakata paljaaksi ja paikallinen kertahäiriö jää pienemmäksi.

    Ei kuulu avohakkuu jatkuvaan kasvatukseen, sen välttäminen ykkössyy valita jatkuva kasvatus. Ei ole mitään yhdistelmää on avohakkuu tai avohakkuutonta metsätaloutta.

    Se kuuluu asiaan, että jatkuvaan kasvatukseen kuuluu valtava riskinotto, että mitä valopuita luontaisesti syntyy pienaukkoon koska niitähän ei siellä voi olla hyväkuntoisina ennen pienaukon tekoa.

    mehtäukko 7.5.2025, 17:11

    Jojo pomputtaa…”Avohakkuut ovat aina kuuluneet jatkuvaan kasvatukseen ja varsinkin peitteiseen metsänhoitoon…”

    Vieläkö joillekin on epäselvää, esitettyjen käsitysten loputon ristiriita ja sekamelska? On useasti esitetty trollin toiminnaksi. On se.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.5.2025, 18:20

    Perko: miksi niin suuri kallis koneisto tuottaa niin vähän yhteiskunnallista hyötyä

    Onko tarkoitus vain mustamaalata jaksollista menetelmää ilman perusteita?

    Jovain: Avohakkuut ovat aina kuuluneet jatkuvaan kasvatukseen ja varsinkin peitteiseen metsänhoitoon

    Jovain, voit yhdistellä menetelmiä metsässäsi ihan vapaasti, joten voisit jo lopettaa valituksen tästä.

     

     

    Perko 7.5.2025, 19:53

    Maalilla tuskin korjaantuu.  Hyvä kysymys.

    Suomen metsätalous on valtava teollinen koneisto, johon on rakennettu kymmeniä massiivisia tehtaita, ostettu kalliita harvester-kalustoja, koulutettu tuhansia metsureita ja kehitetty monimutkaisia logistiikkaketjuja. Uittoväylät, yliopisto opetus. Kuitenkin koko tämän järjestelmän verotuksellinen tuotto valtiolle jää yllättävän pieneksi – vain noin 3 mrd euroa  vuodessa – saman verran kuin vaikkapa alkoholivero. Järjestelmää voisi uudistaa siten, että metsän arvosta jäisi enemmän Suomeen. Kun samaan aikaan valtio tukee metsäsektoria erilaisin avustuksin ja veronhelpotuksin, syntyy paradoksi: valtava teollinen kompleksi toimii enemmän alihankkijana kansainvälisille markkinoille kuin kotimaisen hyvinvoinnin tukijana.

    Avohakkuita korostava tehometsätalous on ehkä tehokas puun massan tuottamisessa, mutta sen taloudellinen hyöty jää suppeaksi. Suuri osa arvosta syntyy ulkomailla, kun puu jalostetaan paperiksi, pakkauksiksi tai muovien korvaajiksi muualla Euroopassa ja Aasiassa. Kotimaassa jäädään usein alimmille arvoketjun portaille.

    mehtäukko 7.5.2025, 20:03

    ”Sahateollisuuden tilaaman selvityksen mukaan metsähakkuiden rajoittaminen nykyisestä runsaasta 70 miljoonasta kuutiometristä noin 55 miljoonaan kuutiometriin laskisivat seuraavan kymmenen vuoden aikana puunmyyntituloja kuudella miljardilla eurolla, valtion tuloja 5,5 miljardilla eurolla ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla…”

    Pelkkä hakkuumäärän leikkaus tekisi tämän.Mikäs on sen 55 milj.motin tuotto-arvo?

    Muutosta tuotteisiin tietysti ajan kanssa saa tulla, mutta ei tämä kuralla ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.5.2025, 20:10

    mehtäukko kommentoikin jo yhteiskunnan hyötyyn, joka on paljon muutakin kuin verot valtiolle. Se että jalostaja ei tee suuren lisäarvon tuotteita ei liity mitenkään puun tuotantotapaan.

    Perko 7.5.2025, 20:36

    Siinähän on lukemat  valmiina sen kun  Ukko käy laskemaan .

    Jovain Jovain 7.5.2025, 22:06

    Jos on tarve keskustella vaikka metsien vajaatuottoisuudesta, tavasta hoitaa metsiä tai hakkuumäärien leikkauksista, metsiin kohdistuvista alijäämistä. Kuitataan ne kloppaamisena tai valittamisena. Pitäisi kuitenkin hyväksyä, että muutospaineita voi olla, eihän mikään ole ikuista metsätaloudessakaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.5.2025, 22:31

    Jos jatkuvassa mallissa pitää puustopääoman yhtä korkeana kuin jaksollisen harvennusmalleissa, ei liene vaaraa vajaatuottoisuudesta. Vapauttaa sitten taimistot pienaukoilla jos niitä syntyy. Ei välttämättä kohteet uudistu aina, mutta siihen saa apua tekemällä kaistaletta tai isompiakin aukkoja.

    Perko 7.5.2025, 23:32

    Arvo voitaisiin kaksinkertaistaa seuraavan 20 vuoden aikana. Nyt suuri osa hyödystä menee kansainvälisille toimijoille ja osakkeiden omistajille – ja suomalaisille jää puun pilkkojan rooli.   Suomen metsäteollisuus ja metsät ovat 80- 150 miljardin euron arvoinen ”laitos”, mutta sen hyödyntäminen jää vajaaksi. Ilman uudistuksia Suomi jää metsäteollisuuden siirtomaaksi – kun se voisi olla ” Apple”.  Jaksollisen  ongelma on tyhjentänyt 70 vuodessa metsän aukoksi. ”Jos jotakin ei voi jatkua ikuisesti, se loppuu”.   Tarvitaan  optimoitua kaiken aikaista kasvun jatkuvuutta!

     

Esillä 10 vastausta, 2,941 - 2,950 (kaikkiaan 2,962)
1 2 3 … 294 295 296 297