› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 9 vastausta, 2,961 - 2,969 (kaikkiaan 2,969)
1 2 3 … 295 296 297

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 8.5.2025, 10:57

    Pääasiassa ojittaminen ja oikeiden tiheyksien saamininen metsään on lähes kaksinkertaistanut metsien kasvun 90 vuodessa niin Jatkuvan Kasvatuksen porukka haluaa tukkia ojia, kertoa kertoa lannoitusten haitallisuudesta ja jalostettujen, oikeissa tiheydessä kasvavien taimien vaarallisuudesta.

    Nyt alat puhumaan kasvun jatkamisesta optimoinnista niin, että ojat tukitaan, uudet taimet kasvavat sattumanvaraisessa järjestyksessä, ilman kuluja siis raivausta, kastelukannulla lannoitetaan jos tarvista ja tehdään vain pienaukkoja mitkä taimettuu todella hitaasti kuusilla ja saadaan sattumanvaraisia valopuita sinne tänne. Olisiko parempi puhua vain tuottojen ja teollisuuden sijasta vain tosiaan niistä virkistysmetsidtä sillä niitähän ne todellisuudessa ovat.

    Jovain Jovain 8.5.2025, 11:29

    Koplataan lyhyen aikavälin tuotot, näin se valitettavasti on. Koplataan alemman tuotantovälineen tuotot. Näin tehdään ja voidaan laskennallisesti osoittaa, mutta on myös toisenlaisia laskelmia. Voi olla, että paljon riippuu myös siitä, minkälaisia tuloksia haetaan. Mutta tutkimus on ainakin metsän kasvuun liittyen todennut: ”Jatkuvan kasvatuksen vaikutuksesta metsän kasvuun ei Luken raportin mukaan ole pitäaikaisiin mittaustuloksiin perustuvaa pitkäaikaista tutkimustietoa”. (Synteesiraportti)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.5.2025, 12:12

    En tiedä miksi Luke on noin kirjoittanut, ehkä tarkoittaa pitkäaikaisella yli 20 vuotta? Sitä lyhyemmältä ajalta on tutkimustietoa ja se on murskaavaa jatkuvan vaihtoehdon häviöksi. Jokin todistus- ja ennustusvoima lienee myös yli 100 vuoden aikana kerätyillä vmi-tuloksilla, jotka kertovat samaa tarinaa.

    Perko 8.5.2025, 12:23

    Aukon tamppaajista tänne kirjoittavat ovat melko kahelia porukkaa!   Varottava  ettei samaistu  heidän ajatuksiin.

    Jovain   ja ”kylän äijille” ; Jatkuvan kasvatuksen ja eri-ikäisten metsien käsitteillä on pitkät juuret Euroopan metsätieteessä. Varhaisimmat säilyneet kirjoitukset asiasta ovat 1700–1800-luvuilta. Paljaaksihakkuu ja kaskeaminen  on toinen juttu jossa kasvatetaan  naurista välillä.

    suorittava porras suorittava porras 8.5.2025, 12:41

    Perko voisi kertoa esimerkkejä tiloilta ,joilla puustopääoma on saatu kaksinkertaistettua 50 vuodessa ja metsä on tarjonnut kohtuullisen toimeentulonkin. Tuskin löytyy yhtään esimerkkiä jk:n piiristä.

    Perko 8.5.2025, 13:22

    Voin,  60- luvulla metsänviisas määritteli kohteen vaajaa tuottoiseksi , sen puusto oli kuitenkin reilusti yli nykyisen jk kasvatuksen  optimiarvoja.  Näen nuo lukemat vahoista puukaupoista.  Kasvun kiihtymisiä selittävät ,  mutta koko  tuotto rahana ei ole  korjautunut!

    Kaksinkertaistuminen  ei ole välttämättä tuonut mitään,  aikaa on kuitenkin mennyt sukupolvi ja tulos on vain;

    Puumassan on kasvettava keskimäärin ”1,4 % vuodessa”, jotta se kaksinkertaistuu 50 vuodessa.
    – Tämä on *geometrinen kasvuvauhti* (korkoa korolle -ilmiö), ei lineaarinen kasvu.  Semmonen  ihme oli siinä.

    konstapylkkerö2 8.5.2025, 13:29

    Esim. Tampereen metsäins.AMK:ssa on joitakin vuosia sitten tehty päättötyö jossa vertailtu 60-luvulta asti jk:a tehdyn metsän ja tasaikäisesti kasvatetun metsän tuloksia. Jk hävisi vertailussa. Vain erityistapauksissa ja lyhyen aikaa jk voi pärjätä tuottavuudessa tasaikäiselle metsälle. Jos vielä lasketaan kuten pitäisi todellisten tulojen ja menojen erotuksesta, jk häviää säännöllisesti.

    Jk:n mainostajien pitäisi pysyä paremmin totuudessa ja tyytyä kertomaan jk:n eduista puisto-ja maisemametsinä. Taloudellisen tuoton puolella siitä ei ole vastusta tasaikäiselle vaihtoehdolle.

     

    Perko 8.5.2025, 13:39

    Ei  pidä mennä Tampereelle   metsäins. AMK opiskeluun. Turhaan on sillä  eväitä syönyt  jos  ei oppinut kuin paljaaksi hakkuun.

    konstapylkkerö2 8.5.2025, 13:48

    Paljon parempi sekin kuin teikäläisten muka itseoppineiden horinat.

Esillä 9 vastausta, 2,961 - 2,969 (kaikkiaan 2,969)
1 2 3 … 295 296 297