› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,001 - 3,010 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 300 301 302 … 311 312 313

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 5.6.2025, 15:24

    Mie en tunne biologiaa, mutta jos jotain sieni-itiöitä  ja virusta mikä ei levittäjää hetimmiten tappaisi nehän olisi helppo tai  laittaa levitykseen  ”robotit”  asialle rollaattorilla.

    Oli tekstiä,  että pölytteitä on suunnitteilla.  Vesakkomyrkytys vei kaverini ennenaikaisin, ei paljon pitempään yskinyt kuin pajut lepät.  Nuo sienet  ja virukset on  olleet mutta hormo-tuhot oli keksittyjä  Vietnamilaisten niskaan. Siellä ei laula linnut vieläkään.

    Kuusiuskova 7.6.2025, 10:34

    1988 olin mukana 11v poikana istuttamassa kuusikon pellolle, nykyään omistuksessani. Pituus 21m, lpm 24-38cm, kuviolla keskimäärin 280 mottia, harvennettu kolme kertaa 2013, 2019, 2025. Harvennuksissa poistettu 130 mottia. Päätehakkuu varmaan kymmenen vuoden päästä. Eli kasvua keskimäärin 11 mottia / v joka ikinen vuosi. Laatu ainoa huono ku on peltoistutus.

    Onneksi viileä alkukesä, eli ei pelkoa kirjanpainajista tänä vuonna.

    2014 istutettu rauduskoivikko tulossa ensi vuonna tai viimeistään 27 ensiharvennukseen.

    Ei mielestäni huonoja tuottoja aukon istuttamiselle, muitakin erinomaisia esimerkkejä löytyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.6.2025, 20:01

    Joku jakoi linkin Vessin haastatteluun jo aiemmin jossain, mutta en tajunnut että se oli linkki. Tässäpä vielä uudelleen: Miten optimoidaan puuntuotantoa isolla metsätilalla?

    https://www.youtube.com/watch?v=jXj9SEYwUJw

    Perko 14.6.2025, 22:57

    Äskeisellä  videolla oli  monta hienoa   oivallusta mutta on  vielä  kohtalaisen yksinkertaisia  juttuja odottaa korjausta.      Optimointi  on jäänyt hieman vajaaksi.  Vessin  kamppailut ” menneisyyden vangista ” näkyy edelleen.   Menettely vaikuttaa  hitaalle ja aiheuttaa tehottomuutta.

    Vertailu
    Menetelmä Kasvuvauhti (m³/ha/vuosi) Aika 600 m³/ha (vuotta) Tukkipuun % (väh. 25 cm)
    Jatkuva kasvatus              10                          60                                           40–60 %
    Avohakkuu + istutus          7                          86                                            60–40 %

    Perko 15.6.2025, 08:39

    Videolla kerrottiin, miten puut kasvavat suolla ja mikä siihen olennaisesti vaikuttaa. Pitkittynyt odotus alussa viivästyttää , tamppaaja ei ehkä näe työnsä tulosta myytyjen puiden pinossa. Videolla ikää jaksollisesti kasvaneille puille Rautalammilla tarvittiin jopa 120 vuotta, ja silloin järeiden puiden keskimääräinen kasvu oli 10 m³/ha vuodessa.

    Simulointi laski vertailussa tasaikäiselle viiveelle eroksi 26 vuotta, jona aikana keskimääräinen kasvu oli 2–4 m³/ha vuodessa. Aukean maaston tuottoon on laskennallisesti vaikea – jopa mahdotonta – vaikuttaa. Katso vaikka Saharaa, Arizonaa tai Keski-Australiaa. Aukealla paikalla katsojalle täytyy luoda illuusio kohottavista aineista, jotta metsä ilmestyisi heti!

    **K-pylkerö**, oletko käytännön kokein ratkaissut tuottavuuserot vai perustatko omiin laskelmiisi ja arvauksiin? Tuloksesi ovat todella hyviä – noita kannattaa jatkaa ja julkaista muittenkin hyödyksi!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.6.2025, 08:51

    Puuntuotos riippuu kasvupaikasta, leveysasteesta ja korkeudesta. Rautalammin korkeuksilla vain kaikkein karuimmat männyn kasvupaikat (kuiva kangas) jäävät 2-4 m3 tuotokseen kiertoajan alun neljännesvuosisadaksi. Kiertoaika on näillä oikeilla puuntuottajilla yleensä  lyhyempi, eli ei tyypillisimmillä kasvupaikoilla ole 120 vaan korkeintaan 60 vuotta. Onnistuu myös männyllä kuivahkolla kankaalla, jos lannoitetaan; kapeista lustoista kun ei yleensä saa lisähintaa.

    mehtäukko 15.6.2025, 09:32

    VJJ:n ja Reijo Raution sepustamat tyylit edustavat omia äärilaitojaan. Ollevat valintoihinsa tyytyväisiä?  Meikäläinen on ollut asiassa keskitien kulkija…

    konstapylkkerö2 15.6.2025, 09:52

    Männikköön kuivahkolla kankaalla tehtiin eh alle 25 v. iässä. Ei mene 30 vuotta tyhjäkäynnillä. Erilaisia kasvupaikkoja ja vielä eri alueilla ei voi verrata keskenään tietenkään.

    Omiin laskelmiin ja käytännön kokeiluihin perustuu tuottavuusarvioinnit.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.6.2025, 09:55

    Hyvä huomautus konstalta. Ehkä mielikuvamme aukkojen tuotoista laahaa jäljessä, kun se perustuu aiempien kiertoaikojen mittaustuloksiin. Nyt alkava kiertoaika on eri juttu, kun sekä taimikoiden hoito, ilmasto, maaperän ominaisuudet (muokkaus) että siemenalkuperä ovat paremmat.

    Perko 15.6.2025, 11:44

    Mielikuvamme aukkojen tuotosta saattaa olla vanhentunut  ( A J  )– se perustuu usein menneiden kiertoaikojen mittaustuloksiin. Nykyinen tilanne on kuitenkin muuttunut:

    Nykyilmasto vaatii sopeutumista ja vanhojen käsitysten uudistamista. Perinteinen ”tuottavuus” selluteollisuuden toimintatapoihin saattaa olla harhaanjohtavaa, jos se nojaa liikaa menneisiin kaavoihin. Metsäyritysten tulisi itse aktiivisesti rakentaa tuottavia taimikoita ja ennustaa myyntiin tulevien puiden hinnat ja tuotot tarkemmin.

    Avohakkuiden jälkeisissä kiertokulmissa näkyvät rästit eivät välttämättä kerro koko totuutta. Ne saattavat olla vain pinnallisia ”kiusauksia”, jotka eivät vastaa todellista kasvupotentiaalin tappioita. Kiinnostus  niistä  on olematon.
    Tulevaisuuden metsätalouden kannalta on tärkeää keskittyä ennakointiin ja kestävään kasvatukseen – ei vain tuttuihin, mutta mahdollisesti  vanhentuneisiin menetelmiin jopa kiellettyihin tapoihin.

    Tämä edellyttää sekä uudenlaista osaamista että rohkeutta haastaa vanhat toteutukset. Metsän puiden tuotto ei synny ”itsestään”, vaan se vaatii tietoisia valintoja koko kasvun ajalta myyntiin asti.

Esillä 10 vastausta, 3,001 - 3,010 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 300 301 302 … 311 312 313