› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,051 - 3,060 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 305 306 307 … 311 312 313

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 20.6.2025, 07:06

    Minä en ole oikein hyvä sadunkertoja, kun ketomani asiat ovat toteutettuna maastossa. Tolopainen oli tällä kertaa kaikkein paras sadunkertoja. Miksi minä Metkan viidenkympin takia harvennuttaisin koivikosta vain 35 mottia/ha? Juurikkalan kanssa näistä koivun kasvatuksista puhuttiin aikoinaan paljonkin, ja tuo 1200/ha  on juuri se määrä, millä päästään siihen 100 litraan. Nyt on vain ollut se, että ylivoimaisesti suurin osa koivikoista on aikoinaan perustettu 1600/ha, ja silloin toimintatapa on ollut, mitä tuolla edellä kerroin. Koivikoissa, kuten männiköissäkin on ne omat lisähaasteensa kun ollaan hirvialueilla. Taimikoissa on pakko jättää särkymävaraa, jotta lopputulos olisi parempi. Metsänkasvatushan ei ole oikeastaan mitään muuta kuin olosuhteiden huomioonottamista ja toimimista sen mukaan. Lyhyemmin sanottuna kylmää harkintaa. Räkättäjiä riittää aina, mutta nekin kuuluvat elävänä osana luonnon monimuotoisuuteen.

    Visakallo Visakallo 20.6.2025, 07:14

    Noista olosuhteiden huomioon ottamisista sen verran, että teimme juuri sen takia sähköaidan uusimman koivikkomme suojaksi, koska istutustiheys on vain 1200/ha.

    jees h-valta 20.6.2025, 07:23

    Noin sitä Visakin alkoi sähköaitaamaan. Olisko niin että kun ostat lehtipuun taimia pitäisi samalla ostaa myös suoja-aita. Muutenhan se on aina lähes varma turha ostos. Taimitoimittajille uusi välitystehtävä. Riistakeskus on kovin kankea ja vastahakoinen toimija aidoille. Aitahan pitää saada hirvenkaatolupien maksuista metsänomistajalle ainakin lähes ilmaiseksi. Aion itsekkin tänä kesänä siirtää vanhoja aitoja hybridihaavikon uusvesonnan turvaksi. Ei saa kateltua sitä jatkuvaa riipimistä ja syksyllähän se muuttuu karseaksi katkonnaksi. Niin, ja tämähän on juuri sitä suorittavan olosuhteiden huomioon ottamista. Hirvieläinkannan säätelyhän on edelleen epäonnistunutta metsästäjien aikaansaannoksina.

    Visakallo Visakallo 20.6.2025, 07:40

    Päädyin aitaamaan, koska koivikon Trico-käsittely tahtoo olla keväällä sekä syksyllä melkoista kilpajuoksua hirvien kanssa. Männiköissä pääsee paljon vähemmällä. Perustettu koivikko sijaitsee kaiken lisäksi hirvien vanhan kulkureitin varrella. Edellinen koivikkoon nyt saatu 10-vuotiaaksi, joten nyt voi keskittyä uuden varjeluun. Kaikkiaan viisi hirveä kohtasi matkansa pään edellisessä koivikossa. Yhdellä oli vielä koivunoksa suussaan.

    Tolopainen Tolopainen 20.6.2025, 08:06

    Ehkä saamme syksyllä työraportin montako kertaa aitaa käytiin korjaamassa ja vesakkoa raivaamassa aidan alta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.6.2025, 08:17

    Mehtäukolla ihmeen pitkälle karsiutunut männikkö, nopeasti kasvanut. Ehkä nekin alkavat yllättää kasvussa. Ei kannata kasvattaa kovin paljon ylimääräistä, jos hirvistä ei ole riesaa.

    Vessi päätyi liian pienten puiden enskaan liian suuren alkutiheyden vuoksi. Eli rauduskoivulla ja lehtikuusella mieluummin noin 1200 aloituksessa. Jos näyttää että oksat ei karsiudu, niitä voi avittaa kuivien oksien osalta ainakin.

    Tolopainen Tolopainen 20.6.2025, 08:23

    Kyllä ne Kemera ehdot pienpuun korjuulle olivat aiemmin paremmat ja ensiharvennushinta niin huono, että minimi kertymällä tuli paras taloudellinen tulos. Ilman kemeraa olisi tullut puukaupasta lasku. Visakallo vain muuttanut lähestymiskulmaansa.

    mehtäukko 20.6.2025, 08:43

    ”…ihmeen pitkälle karsiutunut männikkö, nopeasti kasvanut. Ehkä nekin alkavat yllättää kasvussa. Ei kannata kasvattaa kovin paljon ylimääräistä..”

    Tämä vain aarien läntti, enkä harrasta moista. Jos aluetta on vaikka 5ha energiantuotantoon, mikä on tänä päivänä pelkästään riski, ettei korjuuta tulekaan? Ja jos, entä tuuli-, ja lumituhoriskit? Ennenaikaiset uramenetykset. Tähän ei löydy uutta satua.

    Kysynpä V-kallolta: Minkä edun saat pienpuun ennen aikaisilla korjuilla, kun ha-mottimäärä kasvaa kuitenkin ainakin samaan sekä järeys tuplaantuisi. Samalla kantohinta nousee.?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.6.2025, 09:01

    Tiheiköllä pääsee alkuvaiheen hirviriskin ohi kunnialla, ja se on merkittävä etu. Olen ymmärtänyt että Visakallon hoidetut kylvömänniköt voidaan korjata kannattavasti myös kuitupuuna, jos energia ei menisi kaupaksi. Ne on kuitenkin jätetty viimeisessä taimikonhoidossa normaalia tiheämmäksi.

    Tolopainen Tolopainen 20.6.2025, 09:14

    Paljonkohan sitä bensaa menisikään, jos Visakallo alkaisi hoitaa taimikoitaan ohjearvoihin.

Esillä 10 vastausta, 3,051 - 3,060 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 305 306 307 … 311 312 313