› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,101 - 3,110 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 310 311 312 313

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 21.6.2025, 12:47

    Jospa niitä puita pitäisikin kasvattaa vain konekorjuun näkökulmasta. Puuston ja metsänomistajan tarve ja  näkökulma huomioimatta.

    Metsuri motokuski 21.6.2025, 13:44

    Niin se olisi hyvä tehdä jos puut meinataan korjata koneella. Hyvin usein mm ojitukset suunnitellaan niin että melkoinen määrä pinta-alaa hukataan huonosti suunniteltujen ojien vuoksi.

    Visakallo Visakallo 21.6.2025, 14:14

    Siihen konekorjuu-mielipiteeseen näyttää aika paljon vaikuttavan se, minkä yhtiön toimeksiannosta puita korjataan…

    Nostokoukku 21.6.2025, 14:40

    Aika paljon onkin viety puunkasvatusta konekorjuun ehtojen mukaan. 30 metrin uraväli oli harvennuksilla mielestäni optimaalinen väli miestyöaikana, nyt se on kaventunut 20 metriin, useimmiten alle sen. Kun olin metsurin, ennakkoraivaus oli tuntematon työlaji. Melkoisissa pöheiköissä sahan kanssa rymyttiin. Siitä sai nimellisen korvauksen, mutta kustannukset eivät olleet lähellekkään nykyisen ennakkoraivuun kustannuksia. Nythän kaikki mustikanvarpua kankeampi on raivattava ennakkoon, jopa avohakkuilta. Ainespuukokoista puuta jos kaadoit hukkaan tai jätit pystyyn, se oli käytävä tekemässä jälkikäteen. Nyt kahden kolmosen koivikkoa lyödään luokonaan lattiaan ennakkoraivuussa. On kai liian pientä ja kannattamatonta tehdä isoilla koneilla. Ensiharvennuksia kannatti tehdä pienempään puustoon, harvennus tehtiin ns. laatuharvennuksena. Nyt ensiharvennusta on vitkutettava kunnes puusto on vähintään 14 metristä ja 100 litraista. Pienempää ei kannata koneella korjata. Kuviolta on lähdettävä kertymää riittävästi tai lavetti vie koneet paremmalle kohteelle. Pienet kuviot, hehtaarin tai alle, eivät tahdo kelvata. Hyväpuustoisillakin pienillä kuvioilla pohjapinta-ala putoaa 11-14:sta ja läpimitta putoaa n. 5 cm ja runkoluku jää ensiharvennuksessa n. 600:n. Ajuria kun tulee väkisin enemmän kuin kasvamaan jäävää pinta-alaa hakkuun tuloksena. Miestyönä tehtynä ppa täytyi olla vähintään se 18, runkoluku tapauskohtaisesti 1 000-1 200. Jos ei ollut, verokirja palautettiin herkästi. Koivu ei näytä olevan konekorjaajille oikein mieleinen puulaji. Näkyy putoavan melkoisia latvoja maahan. En ole tavannut hakkuun jäljiltä montakaan latvaa joka olisi karsittu alle 10 cm läpimittaan, jos on haarapuu, se katkeaa metri ennen häärää olipahan läpimitta mikä tahansa. Innokkaana polttopuunkerääjänä tämä nykyinen meininki on minulle mieleen. Vuosi sitten keväällä keräsin koivuvaltaiselta 1,7 ha:n avohakkuukuviolta kahden talon vuoden polttopuut. Oli paljon tukin mitoissa maahan jäänyttä latvaa ja lumppia.

    Metsuri motokuski 21.6.2025, 14:51

    Kyllähän sinä visa voit korjata puusi vaikka kantamalla.  Mutta jos koneella korjataan niin tietyn lain alaisuudessa välttämättä on otettava huomioon. Tuo 20 m ura väli tulee ihan käytännöstä.  Niin 10 m ulottuma nosturiin aiheuttaa jo ihan riittävästi rasitusta alustakoneeseen.  Kyllähän nuo ennakkoraivaukset ovat ilman muuta myös konekorjuussa tulleita ehtoja. Niiden merkitystä tuskin tarvitsee kenellekään kertoa. Jos tuo ennakkoraivaus tuntuu vaikealta tai pohjapinta-ala liian alhaiselta niin voihan sen korjuun tehdä vaikka käsin. Se on jokaisen valinnassa.

    No jos tukinmitoissa olevia latvoja löytyy niin silloin minä en olisi ainakaan niille puita myynyt.

    Nostokoukku 21.6.2025, 14:58

    30 metrin uraväli aiheutti metsurille rasitusta alaselkään ja hartioihin, mutta sitä ei tarvinnut huomioida. Aikoinaan hakattiin kuitu kaksimetrisenä, sitten siirryttiin kolmoseen ja pitkään rakkaan. No, se oli positiivinen parannus. Ottaahan kolmimetrinen heitettäessä paremmin ilmaa alleen kuin kaksimetrinen….Metsäkeskus on antanut aikoinaan Metsänhoidon suositukset ilmeisesti tehokkaan ja tuottoisan metsänkasvatuksen ehdoilla. Ne kannattaisi nyt päivittää Konekorjuun suosituksiksi. Hyvän metsänhoidon ja tehokkan konekorjun välillä kun tuntuu olevan selviä ristiriitoja.

    Ostaja ei tukkikokoisia latvoja jättänyt. Kyllä ne jäivät korjuun hoitaneen porukan jäljille.

    Visakallo Visakallo 21.6.2025, 17:00

    Aika moni meistä vanhemmasta väestä ehti tehdä traktorin ja vinssin kanssa tukkien ja kuitukasojenkin esikasausta ajourien varteen. Ainakin paksun lumen aikaan se uraväli tuntui jopa 50-metriseltä, ja taisi se sitä välillä ollakin. Jos vaijeri ei ollut vielä kertaakaan katkennut, niin 50 metriä sitä yleensä vinssin kelalta löytyi. Kolmihaaraiset juontosakset olivat oikeasti painavat viedä paksussa lumessa pöllin päähän!

    Metsuri motokuski 21.6.2025, 17:21

    Harvoin se ostaja puita korjaa. Yleensä se on ostajan urakoitsija. Mutta jos tukkikokoisia latvoja jää niin yleensä myyjä on se häviäjä. Vai olenko ymmärtänyt tämä urakoinnin väärin .

    Nostokoukku 21.6.2025, 17:39

    Niinpä. Ostajaa on turha syyttää. Hän on tuskin käskenyt jättää sellaista sotkua aukkoon kuin tuolla kohteella oli. Konemies se on nappeja painellut siellä hytissä, ei ostomies tai leimikon suunnittelija. Mutta saattaa vanha sananlasku ”Tilaisuus tekee varkaan” pitävän varmaankin paikkansa. Jos on tietona, että minkäänlaista työjäljen kontrolli ei ole kuukausi kausiin, jopa vuosikin saattaa mennä, että kukaan ei käy henkilökohtaisesti työmaalla jälkiä tutkimassa, niin mitäpä sitä silloin kaikkein hankalampia ja tympeimpiä runkoja loppuun asti ryystää. Kaikkihan hoidetaan digitaalisesti. Kartat tulee ja hakatut motit lähtee ilmoja pitkin. Ei ole tarvetta, käydä työmailla eikä siihen oikein kenenkään pokkakaan enää riitä. Onneksi kyseinen kohde oli yhden neljän ison mailla, joten kipu jäi aika isolle alalle.

    mehtäukko 21.6.2025, 19:26

    ”..Jos aluetta on vaikka 5ha energiantuotantoon, mikä on tänä päivänä pelkästään riski, ettei korjuuta tulekaan? Ja jos, entä tuuli-, ja lumituhoriskit? Ennenaikaiset uramenetykset, ravinnehävikit, juuristo-ja runkokolhut kokopuussa…Siinä se listaus.

    V-kallo: ”Olemme aina pystyneet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin”. No nyt tee selkoa.

    N-koukku: ”Jospa niitä puita pitäisikin kasvattaa vain konekorjuun näkökulmasta.” Aika yksinkertaista koko kysymys,sillä sen huomioon ottaminen ei vaadi mitään ylimääräistä rimpuilua.

    ” loppuun asti ryystää..” on kuvaannollista epäluottamuksen lietsontaa kentälle.

Esillä 10 vastausta, 3,101 - 3,110 (kaikkiaan 3,124)
1 2 3 … 310 311 312 313