› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,131 - 3,140 (kaikkiaan 3,375)
1 2 3 … 313 314 315 … 336 337 338

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 1.10.2025, 07:39

    Kuusiuskovan lähtötilanne;

    ”…vuosi 1 jk 250 mottia, hakkuu, 80 mottia tukkia ja 20 mottia kuitu: tulo 5600 + 600=6200€…”

    Kun ”jk:n lähtötilanteessa” ollee jaksollisen hyväpuustoinen kuvio, millä perusteella tehty yläharvennuspainotteinen korjuu on jatkuvan kasvatuksen ansiota?

    Kokenut kaiken tietää 1.10.2025, 21:17

    Sitten joskus tulee sellainenkin tilanne, että ne hyvin taimettuneet kosteammat kohdat hukkuu, kun ylispuusto poistetaan. Eli ei ole enää sitä puustoa haihduttanassa, ja vesitalouden järjestely jää vähäisemmäksi kuin perintesen avohakkuun yhteydessä. Ei ole 1 tai 2 kertaa, kun näin on omallekin kohdalle osunut. Laittakaapa kuvia, niitä on kiva katsella, vaikka kaikkiin ei aina jaksa kommentoidakaan.

    Perassic Park Perassic Park 1.10.2025, 22:46

    Se koivikko ainakin pohjoisemmassa suomessa on hieskoivikkoa ja siitä saa ainoastaan kuitupuun hinnan. Vaikka millaista olisi.

    Kannattaako siis kasvattaa, jos havupuullekin on saumat?

    Kokenut kaiken tietää 1.10.2025, 23:21

    Kyllä se hies kelpaa tukiksi, siinä kuin rauduskin, ja sekapuuna kasvaessaan laatu on monesti jopa parempi, kuin puhtaissa koivikoissa, se ruskotäpläkärpänen uupuu. Mutta kuiduksi täällä monesti hakataan, ja vaikka tukkia tulisi, on hinta  max 2/3 havutukin hinnasta, aina. Ensiharvennukseen asti hies on täydentävänä puuna jopa parempi kuin rauduskoivu, ei kasva niin helposti yli havupuista, eikä eikä raiskaa latvoja, kun pinta on pehmeä. Kuidussa hinnat samat, ja koivuklapi sama kumpaa. Mutta enskassa pitäisi taloudellisessa mielessä saada pois, ei vaan nykyisillä motomiesten koulutussisällöillä onnistu. Joskus ei päätehakkuussakaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.11.2025, 14:54

    Nostetaanpa tätäkin ketjua vaihteeksi.

    Kiertoaikojen nopea lyheneminen parantaa jaksollisen mallin kannattavuutta. 3 – 4 %:n tuotto uudistus- ja hoitoinvestoinneille lienee keskimäärin onnistuttaessa saavutettavissa? Visakallon 60 vuoden kuusikkokasvatusketju tuotti mielestäni 5-6 % (ml. latvusmassan myynti). Jos joutuu käyttämään Tricoon ja sen levittämiseen aikaa ja rahaa, taloustulos on keskimääräistä heikompi. Em. tuotot ovat matala riski huomioiden aivan kohtuullisia tuloksia. Metsänhoitoon sijoittava ei ole vaarassa menettää pääomaa, mutta puun hintakehitys ja metsätuhot tuovat epävarmuustekijöitä yhtälöön.

     

    Perko 8.11.2025, 16:32

     

    Paikallisilla kasvuluvuilla (8-14 m³/vuosi JK vs. 0-7 m³/vuosi avohakku  taimesta) ero on niin valtava, että jatkuvan kasvatuksen kieltäminen on maksanut yksityiselle metsänomistajalle täällä ” nnnssässä” helposti yli 10 000 €/ha jokaista 12 vuoden jaksoa kohden.

    Tämä ei ole enää pientä säästöä, vaan metsänomistajan pääasiallisen tulonlähteen systemaattista alistamista huonommalle talousmallille. Laskelma osoittaa, miksi nykypäivänä kestävä metsänhoito ei ole pelkästään ympäristövalinta, vaan erittäin vahva taloudellinen valinta.

    jupesa 8.11.2025, 17:03

    Jokainen harsintakerta aiheuttaa harvennusreaktion myöhästymisen kasvuun. Kun harsintaan metsä taimettumisen lisäämiseksi 9-11 m2 /ha ppa:aan, se vähentää kokonaiskasvua reippaasti. Siksi jk-metsän kiertoajan keskikasvu jää jälkeen tasaikäisen keskikasvusta. Lisäksi jalostetun siemenen käyttö lisää tasaikäisen viljelymetsän etumatkaa.

    Jos taas vältetään vähentämistä ppa:aa, estyy hyvä taimettuminen ja tulos heikkenee muutenkin vertailussa päätehakkuutyyliin, kun puustopääoma kasvaa ja tuottaa kuluja vertailussa parempaan tapaan.

    suorittava porras suorittava porras 8.11.2025, 17:46

    Perko ummistaa jälleen silmänsä siltä tosiasialta ,että siirtymällä jaksottaiseen kasvatukseen puustopääomamme on saatu tuplattua ja myytävää enemmän . Teollisuuskin on laajentunut , tuonut yhteistä hyvää ja alkupääomia muiden teollisten toimintojen kehittämiseen . Melkoinen kehitysmaa olisimme edelleen ,jos olisi jatkettu harsintaa. Persaukisia kaikki ja todennälöisesti ryssän kainalossa jo aikoja sitten.

    KuneKoski 8.11.2025, 18:08

    Kyllä se puu jk:ssakkin aloittaa kasvunsa taimesta. Siis aivan nollasta. Istuttaessa käytetään yleensä vuoden vanhoja taimia…

    Perko 8.11.2025, 18:41

    Niin ne puut kasvaa. On vaan tiedettävä minkä kokoisella puustolla kasvusta saa optimituoton, Myynti harvennus on  hallittava.  Ryssälle maksetut korvaukset ja aukot ei oo tuottaneet kuin harmia niillä on typerää rehvastella. Inventoinnin mukaan  tukkipuuta myyntiin on vain 15% !!

Esillä 10 vastausta, 3,131 - 3,140 (kaikkiaan 3,375)
1 2 3 … 313 314 315 … 336 337 338