› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,151 - 3,160 (kaikkiaan 3,164)
1 2 3 … 315 316 317

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 9.11.2025, 09:56

    Kokomaan inventointi tiedoista  näkee eri-ikäiset ja kokoiset puumassat.  Uskominen  on jokaisen oma asia.  Nykyiset  mittaukset väreillä ja laserilla  on neulasista lehdistä ja jopa sentintaimista lähtien poikkeavat kuin ne 50 luvun linja mittauksista tehdyt.  Niistä vanhoista  ilmakuvista 1938 pystyisi nykyisellä AI  jutulla laskemaan  myös tarkat tai ainakin entistä  tarkemmat massanmäärät lajeineen.  Tielinjoista on 60 luvulla stereokuvia läpi Suomen ja niistä saa tarkan  puumassan tiedon nykyisellä  älyllä.  Viimeiset Luken  lukemat ovat  tosi tarkkoja  niissä  näkyy  aukot ja  risumetsän massat jotka vaikuttaa %- eina  tukkipuun  määrää.  Tai  jokin muu sitten

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.11.2025, 10:12

    No olisiko 1940-luvulla ollut tukista pulaa, kun piti kirjoittaa harsintajulkilausuma. Tästä pulasta on nyt päästy aukkojen avulla. MaasTullissa luki otsikossa että Keski-Euroopassa on tukkipulaa, joten meidän tukeille riittänee kysyntää edelleen.

    mehtäukko 9.11.2025, 10:18

    Kun piti kirjoittaa harsintajulkilausuma, metsäthän oli rappiolla. On vaan kummallista tuo väheksyntä puuvarojen uusiutumisesta ja kasvusta, jota sen jälkeen on tapahtunut. On ollut virheitäkin, mutta ei korjaamattomia.

    Perko 9.11.2025, 11:27

    Yhteensä  on vain viidesosa pinta-alasta  tukkipuuta  kasvamassa. Aukkoja ja alle 17 cm puustoa  0-5 m3 vuosikasvulla on  yli puolet pinta-alasta.  Vain neljäsosa  vanhat puustot mukana  on siinä parhaassa tukkipuun massankasvussa 22 % tekemässä rahaa.   Järjelle ei anneta tilaa ja sitä samaa tappiota vaan  poljetaan.  1900 luvun alussa rakennettiin kansakoulut ja nyt ne on hävitetty niin onko tässä jokin yhteys?

    mehtäukko 9.11.2025, 11:33

    Samaa yhteyttä, kun sinulla Osaran aukeat ja Amatzonin viidakko…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.11.2025, 11:36

    Perko: se lievittää vaivoja että pienet ja isot puut eivät ole samassa metsikössä toisiaan haittaamassa. Jokaiselta hehtaarilta saadaan enemmän kasvua, kun lehtivihreän määrä per puu on suurempi?

    jupesa 9.11.2025, 12:22

    Perkolla ei ole näemmä ymmärrystä siitä,että Suomessa on paljon erilaisia kasvupaikkoja eikä kasvu voi olla yhtä hyvä joka paikassa . Se on suurin syy alle 5 motin keskikasvuihin. Puusilmä ei näe metsää puilta.

    Kokonaiskasvu vähenisi paljon, jos jk olisi  yleisempi menetelmä kuin nyt. Jalostushyöty ja parhaat maanmuokkausmenetelmät jäisi pois lisäämästä kasvua.

    Perko 9.11.2025, 12:33

    A J, väittämäsi tarvitsee  selkeän  varmistuksen.  Tuottoerot  olen  varmistanut €-na  ja  kasvussa.

    Julkilausumalla käytännössä tapahtui valtava varallisuuden siirros yksityisiltä metsänomistajilta valtiolle ja metsäteollisuudelle kansakunnan nousun nimissä. Metsänomistaja luopui tulevista tukkipuistaan käytännössä ilmaiseksi, koska kuitupuun hinta oli niin alhainen ja työpanos niin suuri  ( kuorittuna kokopuhtaaksi). Tämä ei tapahtunut yhden julkilausuman kautta, vaan valtion monopoliaseman ja hinnoittelumallin kautta.

    Tämä aika loi syvästi juurtuneen metsänomistajien käyttäytymismallin, jossa metsä nähtiin teollisuuden raaka-ainevarastona  ( ver.  Uruguay) eikä jatkuvana kasvavana metsänomistajan pääomana. Se vahvisti avohakkukulttuuria ja heikensi metsänhoidon jatkuvuuden ajattelua ja erityiseen  tukinmyynnistä saatavaa tuloa.

    Perko 9.11.2025, 12:55

    Puukin matemaattista ”horisonttia” haittaa verkkari housujen takamus kun mittaritulokset  ovat tuollaiset.  Voisit  kirkkaalla säällä kokeilla  arviointia siinä vahvassa tukkikokoisessa sekametsässäsi ja verrata eritavoin siihen 10 vuotta sitten tehtyyn istutusaukkoon.   Kuitenkin hyvä kun  virkeästi kirjoittelet!  Kerron ,että nyt on silmäni näkö on jälleen palannut ja kohta saan toisenkin  tähtäyskelpoiseksi, niin lentäminenkin on jälleen mahdollista.

    jupesa 9.11.2025, 13:49

    Esim. 12 vuodessa ne n. 3700 € /ha (4500-800) harsintaa paremmat kantorahat päätehakkuusta ehtii kasvaa kaksinkertaiseksi 6% korolla jonka sijoituksista saa helposti.  Se vastaa n. 135 m3/ha harsintametsän kasvua 55 € runkohinnalla laskettuna. Eli keskikasvun pitäisi olla yli 11 m3/v/ha jotta tulisi edes tasapeli . Ja siitä vertailusta puuttuu vielä uuden taimikon arvo.

    Tuottoerot korostuu vielä , kun päätehakkuut tehdään hintahuipun aikaan. Laskutaitoiset pystyy helposti päättelemään mikä kannattaa taloudellisesti parhaiten; harsinta jää auttamatta toiseksi.

    Kokonaan eri asia on sitten muut asiat esim. maiseman suhteen. Joku tykkää enemmän avata maisemia kuin pitää metsä peitteellisenä. Taloudelliselta kannalta katsottuna on selvää mikä tapa on paras.

Esillä 10 vastausta, 3,151 - 3,160 (kaikkiaan 3,164)
1 2 3 … 315 316 317