› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 7 vastausta, 3,161 - 3,167 (kaikkiaan 3,167)
1 2 3 … 315 316 317

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 9.11.2025, 15:19

    Harmillista kun ei siitä menneitten metsien tuotosta aina riitä seuraavaan  korkotuloja.  Uudet yritykset  laskee mieluummin tulorahoituksen varaan.  Se vaan on sillä lailla, että niissä eri-ikäisissä optimoiden valituissa  puustoissa on sitä tukkihinnalla kasvua  reilusti enemmän kuin aukon jälkeen 50 vuoteen.  Sen  ymmärrys saattaa tuntua  ja  onkin selitysien perusteella yli monen ymmärryksen, eikä siitä propsinostajatkaan tykkää.  Vertailussa voi siitä aukon vierestä  jatkuvapeitteisestä  myydä 12 vuoden jälkeen 10 000 € hakkuun  ja tehdä sillä sijoituksen  ETF  rahastoon  tai vaikka matkustella  ja irstailla  viikon!  Tavoitehan on mukava elämä.   AJ  kutsuu tätä kiukutteluksi

    jupesa 9.11.2025, 15:30

    Sinulla on se paha vika vertailussa, että oletat kaikkien harsintakohteiden olevan hyvin kasvavia ja tasaikäisten huonosti kasvavia kohteita. Ei niin voi verrata.  Sinun ymmärryksen yli vaikuttaamenevän todellisten tulojen ja menojen kanssa tehdyt vertailut. Se ratkaisee mitä tuloja tulee käytännössä eikä teoriassa .

    Perko 9.11.2025, 15:46

    Käytännön tuloilla  tässä toimitaan eikä entisten hakkuiden säätöjä ja teoria  on toteutunut,  ei ole parikymppisistä  aukoista tullut mittää!  Tottahan on ettei ne tuotantojutut ”ihestää” virkisty  tuottaviksi .  Se vaatii tiedon ja teoriankin jolla  hakkuita toteuttaa.

    Timppa Timppa 9.11.2025, 16:46

    Kassatulot eivät todista yhtåån mitään.  Kannattavuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon myös tasearvon muutos eli lisääntyykö vai vähennekö puusto kunakin vuonna.  Ainakin meidän yhteismetsällä lisääntyy.  Perkon mretsistä en ole niinkään varma,

    Jovain Jovain 9.11.2025, 19:21

    Hyvin ovat puustopääomat lisääntyneet Timpan metsissä, mutta voidaanko jk metsän puustopääomia verreta jaksottaisen puustopääomiin. Jk metsässä ovat samaa suuruusluokkaa kierron ajan ja puustopääomia voidaan lisätä. Tuottava puustopääoma esim. 200 mottia, tietää puuta valtakunnan metsiin ja on metsän kasvutuksessa aivan eriluokkaa, verrattuna vajaakasvatukseen esim. 100 mottia hehtaarilla tai alle. Joka jaksottaisen metsässäkin väistämättä on edessä.

    mehtäukko 9.11.2025, 19:54

    Jaksat taas horista ristiriitaa, jota esität.

    ”…voidaanko jk metsän puustopääomia verreta jaksottaisen puustopääomiin…”  kun ensin jankutat ”kasvatusmallien yhdistämisen puolesta”. ??

    Jovain Jovain 9.11.2025, 20:01

    Kyllä, se kasvatusmallien yhdistäminen on minun jankutuksessa etusijalla.

Esillä 7 vastausta, 3,161 - 3,167 (kaikkiaan 3,167)
1 2 3 … 315 316 317