Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,171 - 3,180 (kaikkiaan 3,180)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Lopuksi;  Osara asetettiin syytteeseen kun toimintaa tutkittiin.  Asia on täälläkin käsitelty muutama vuosi sitten.  Nykyiset  oksaiset ja mutkikkaat puut ovat enimmäkseen selluainesta , kertoo  asiantuntija.

    mehtäukko

    ”…asetettiin syytteeseen kun toimintaa tutkittiin…” Olitko sinä syytteen nostajana, käräjäoikeus oli sen kuitenkin hylännyt…

    Sitä voi vaikka millä konstilla mustamaalata asioita!

    jupesa

    Perkolla näkyy olevan sama tyyli kuin esim. venäläisillä; oman agendan ajamiseksi käytetään mitä tahansa tapaa. Valehdella voi kunhan ei jäisi kiinni siitä.

    Jovain Jovain

    Timppa, kasvu ja puustopääomat säilyvät samana vuosikymmenistä toiseen. Siitä on näyttöä ja hyvistä tuloksista on kerrottu.  Eivät säily määrämittaharsinnassa, säilyvät siinäkin, mutta alemmalla tasolla ja on syy, mistä syystä harsintajulkilausuma on aikanaan annettu. Siihen aikaan toteutettiin myös edistyksellistä metsänhoitoa ja eihän metsänhoidollista harsintaa julkilausumalla ole kielletty. Kysymys on menestyvästä ja tulosta tuottavasta hoitotavasta, joka myöhemmin kiellettiin. Historia toistaa näin itseään ja muistuttaa kyseenalaisesta päätöksestä, jota nyt metsänhoidon muutoksessa ollaan purkamassa.

    mehtäukko

    ”… Kysymys on menestyvästä ja tulosta tuottavasta hoitotavasta, joka myöhemmin kiellettiin…”  Kyllä sinulla on oudot käsitteet asioista, sillä

    harsinnasta pilatuista metsistä puuston määrä on kasvanut 67 %  2,5 miljardiin kuutioon jaksollisen toimien ansiosta.

    jupesa

    Harvassa on vuosikymmeniä jk:lla hoidettuja metsiä. Yhden tiedän varmuudella . 60-luvulta lähtien hoidettu siten. Siitä tehty kannattavuusvertailu AMK – lopputyönä . Tasaikäinen tapa olisi sen mukaan tuottanut paremmin.

    Nykyiset jk-metsät on kokeiluja joista monet on päättyneet avohakkuisiin tai tuulituhoihin.

    jupesa

    Yleensä tasaikäinen metsänhoitotapa tuottaa jk:a paremmin normaalilla 3-4% korkokannalla laskien . Jopa ilman vaihtoehtoistuottojen huomioon ottamista. Olen tehnyt vuosia sitten noita vertailuja olemassa olevien kohteiden tiedoilla. Kun laskelmissa käytetään todellisia kuluja ja – harvennustapoja, tilanne muuttuu esim. Pukkalan tekemiin vertailuihin verrattuna.

    Timppa Timppa

    ”Osaran ” hakkuut meni sotakorvauksiin pilkkahinnalla vailla mitään perusteita  metsähoidosta.  Saanto oli noin  saamani arvio, sahapuuta 150 m3 /ha 

    Mistä Perko olet tuon 150 m3/ha sahapuuta saanut.  Kirjallisuus kertoo, että kokonaissaanto Osaran aukeilla oli 70 m3/ha, mihin tietysti sisältyi kuitukin.  Siis tukkia enintään 50 m3/ha.

     

    Perko

    Puun määrällä ei tullut mitään tuottavuuden lisäystä rahallisesti, se on harha jolla selukattiloita täyttivät  ja hioketta tekivät niistä vähäiset tulot osakkeenomistajat vei  ulkomaille!   Tukimyyjät  vesoi rutteikoita 50 vuotta ja ennakkoraivauksia  valtiontukirahoilla.   Hölmöläisten hommaa, ei pätkääkään   jotta puuntuottajan tulot ( 40  – 150 €/ ha)  kohenis vaikka olis kuin paljon propsiriukuja methässä..  Vieläkin sönkötätte  jotta on enemmän puuta, mitä sitten ?

    Timppa Timppa

    ????

Esillä 10 vastausta, 3,171 - 3,180 (kaikkiaan 3,180)