› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,191 - 3,200 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 319 320 321 … 418 419 420

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 11.11.2025, 20:53

    Jatkuu hakkuut kun löytää  riittävästi jotenkin  myyntiin sopivaa puustoa ja putsaa sileäksi puut pois.  Sitten hoitaa seuraukset.  Vastaan Makarville kun oli asiallinen  teksti.

    Muistat sen kuvan kasvuluokkarinkelistä joka alkaa  aukosta, taimet ja sulkeutuu hakkuulla aukon reunaan.  Laitappa  siihen virtuaali rinkeliin joka sektorille  saatu tulo. Siitä viimeisestä sektorista sitä on muista ei juuri tule jos vähentelee menotkin. — On myös mahdollista jotta   niistä joka sektorista  tulee tuloja ”kymppitonnin”  sen suuremmitta raatamisia ja mylläyksiä pelkällä hakkukoneen käynneillä.   Miten vastaavaan pystyy aukon jälkeen sillä pinta-alalla?

    Kokenut kaiken tietää 11.11.2025, 21:29

    Jos se tuottavuus on kohdillaan, voi sitä pinta- alaa lisätä. Jos vain omalla eliniällään pelaa, voi jatkuvakin olla hyvin kannattavaa, pidemmällä tähtäimelläkin toimii, jos pohjat ja ympäristö on sopiva. Mutta se ei tarkoita sitä, että jaksollinen ei sopisi useimmiten paremmin tavikselle.

    jupesa 11.11.2025, 21:42

    Paska puhetta että kymppitonni tulisi harsimalla jatkuvasti 8 vuoden välein niin kuin satusetä esittää . Keskikasvun pitäisi olla n. 20 m3/v/ha jatkuvasti. Ei sillä tyylillä ole jatkuvuutta koko kiertoajaksi. Pari kertaa ehkä onnistuu mutta sitten tulee raja vastaan .

    Perko luulee että jokin hyvin kasvava kasvupaikka ei tuottaisi hyvin muuten kuin jk:n tyylillä. Ei mene niin.

    Perko 11.11.2025, 22:48

    Tehty virallinen mittaus, kasvu  23 mottia/ha  . Tutkija kertoi sitä suurempiakin olevan  kylällä.   Vaikka myynti olisi harvempaa niin tulos ei juuri heikkene tasainen  kasvun tuotto  lisääntyy suurilla puilla.  Oikeanlaiset puut pitää olla joka ”sektorissa”  jotta se kone toimii.  Se tieto ei ole  kelvannut  tänne!    Mutta hyvän  myyntitulon saa kun on joka sektorissa myyntiin soveltuvaa puuta jatkuvasti  ja kasvussa sen  jälkeenkin.  On olemassa selkeä ohje  jolla   se toteutuu.

     

    mehtäukko 12.11.2025, 05:56

    Niin kauan kuin jk-harsinnassa päästään hakkaamaan jk:lla lihotettuja puita, tuotto kuuluu jaksolliseen, josta siirtyminen tapahtuu. Niinhän Pukkalan videoissakin vääristellään,- yläharvennuksella kiinnon puita noin vain jk:lla.

    Puu Hastelija 12.11.2025, 07:05

    ”Mehtäni on pääpiirteissään 20 vuoden kuluttua  jo suurimmalta osaa menneen menetelmän töppäyksistä selvitelty tukinmyyntikuntoon.”

    Joku ulkopuolinen olisi jutuista voinut kuvitella puheiden perusteella näistä metsistä hakatun pelkkää tukkia 8v välein 23m³ vuosikasvulla ilman, että puustopääomat laskevat.

    mehtäukko 12.11.2025, 07:22

    Satusetä ei ymmärrä edes mikä voi olla mahdollista, mutta esittää lukuja summamutikassa polkypyörästä Amatzoniin. Ja peruste on valhetta.

    suorittava porras suorittava porras 12.11.2025, 07:39

    Totuus valkenee viimeistään kahden yläharvennuskierroksen jälkeen. On tehtävä aukko, kun puusto ei kasvakaan odotetulla tavalla. Nyt syödään jaksollisella aikaan saatua pääomaa.

    Saattaa muuten olla Perkollekin haastava rasti osoittaa puustopääoman kasvaneen tilatasolla pidemmällä aikavälillä. Jaksottaisella puolella pääomaa on kartutettu , vaikka puuta on korjattu enemmän, kun jatkuvaan kasvatukseen suuntautuneilla tiloilla vastaavalla ajanjaksolla. Itsensä pettäminen onnistuu neljännesvuosisadan ajan ,mutta ei kauempaa. Ryöstöviljely tulee kyllä tiensä päähän aikanaan. Valitettavasti se on monessa tapauksessa seuraavan omistajan murheita.

    mehtäukko 12.11.2025, 08:16

    Kaksosten jankutus asiasta ja ”voiton käärintä” ansiottomilla yläharvennuseduilla on todellisuudessa sumutusta jk:n puolesta.

    Puustopää-oma surkastuu harsinnassa vääjäämättä. Siitä seuraa maan vettyminen, siitä juuristo-ja maastovauriot, lumi-ja tuulenkaadot, ötökät…

    jupesa 12.11.2025, 08:35

    Myöhästynyt harvennusreaktio vähentää jk-metsän kasvua joka kerta harsinnan jälkeen. Mm. siitä johtuu tutkimuksissakin ilmi tullut 20-30% tasaikäistä metsää heikompi keskikasvu.

Esillä 10 vastausta, 3,191 - 3,200 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 319 320 321 … 418 419 420