› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,201 - 3,210 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 320 321 322 … 418 419 420

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 12.11.2025, 08:54

    Ette vastannut miten aukon sektoreista  rahaa tulee!  Puuki voi siihen laittaa funktionsa käyntiin  ja antaa tulevat luvut jos menneistä  aukoista vaikka puuttuu tulot.   Silleen erotellen  rinkeli kerrallaan.

    Sen verran  jk: ta  tähän, että  siihen ei kuulu tuottoa tuhoava harsinta eikä aukoilla kasvuntuhoamista. Myyntihakkuu tehhään tuottavuuden-  ja kasvunparantamiseksi  pääasiassa  tukkipuunhakkuuta. Niitä kaikkia ei hyvän tuottavuuden takia poisteta kerralla kaikkia.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.11.2025, 09:03

    Mihin jk-metsässä tehdään ajourat ja kuinka paljon ne keskimäärin vievät taimilta ja isommilta puilta kasvutilaa? Siinä on (Perkollakin) tuottamaton sektori. Avomenetelmässä ei tarvita ajouria ensimmäiseen 20 vuoteen.

    Perko 12.11.2025, 09:20

    Hakattavien  puiden kohdalla  ajolla on vähäinen vaikutus kasvun menetykseen.  Aukon ajolinjoista  on huono tuotto ainakin 50 vuotta jopa 70 . Miten sen menetyksen  saisi poistettua?

     

    Jovain Jovain 12.11.2025, 09:22

    On eduksi että jk:n haittapuolet tuodaan esille. Tekee mieli sanoa, kuseksikaa vaan kintuillenne, laki sen sallii. Ei ole mainostamienne kaksosten toimialaa, ei myöskään tutkimuksen. Esim. Pukkala/Kujala operoivat huomattavan korkeilla 200 motin ja yli puustopääomilla, että vaikea sieltä on metsän tuottamattomuudesta tai hävittämisestä puhua. Metsätilakauppa antaa hyvää tuntumaa. Voi olla hyvä kasvussa oleva puustoinen metsätila, putsataan nuoren metsän saarekkeisiin tai harvennetaan taimettumaan. Laki sen sallii ja sopii oikein hyvin mehtäukon kuvaamiin seurauksiin ”jk metsänhoidosta”.

    Timppa Timppa 12.11.2025, 09:33

    Yksinkertaista Perko.  Sinulla ne aukot ovat hajallaan niissä kohdissa, jossa jk-puu kaadettiin.  Jaksollisessa aukot ovat selviä ja ne kasvavat hyvin.  Jk-metsän ”aukot” eivät kasva mitään.  Siitä erorepeää.  Tietysti et ymmärrä näin yksinkertaista asiaa, että tukkipuullakin on taimivaihe.  Jos sitä ei ole, ei tule tukkiakaan

    Perko 12.11.2025, 09:50

    Käyppäs Timo katsomassa Osmo Palosaaren videolta !   Se  on Youtube ssa .

    KuneKoski 12.11.2025, 10:43

    Suomi on pitkä maa ja tuo 200 m3/ha hyvin suhteellinen käsite. Pohjois-Suomessa se on jo ihan kova luku, mutta etelässä tilanne on hieman toinen. Hoidetussa Etelä-Suomen havupuumetsässä tuo 200 m3/ha saavutetaan välillä jo ennen ensiharvennusta tai viimeistään muutama vuosi sen jälkeen. Sen jälkeen puuston määrä ylittää tuon 200 m3 harvennuksista huolimatta. Päätehakkuuvaiheessa puuston määrä on hyvinkin kaksinkertainen. Tukkiprosentti on tuolloin 90%:n paikkeilla, riippuen tietenkin lahon määrästä. Jaksollisessa siis  ollaan tuon korkeaksi mainitun puustopääoman alapuolella n. 30-40% kiertoajasta ja loppuaika sen yläpuolella, loppuvaiheessa jopa huomattavasti ylempänä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.11.2025, 11:09

    Uudistuuko metsä enää 200 m3 puuston alle? Sauli Valkonen kertoi videolla Lapinjärveltä (siis etelässä) että puuston määrä liikkuu jk:ssa välillä 100 – 200 m3, keskimärin siis 150. Mainitsee vielä että tämä määrä ei eroa keskimääräisestä jaksollisesta, joka liikkuu välillä 0 – 300. Kuten edellä huomautettiin, etelän kuusikoissa päästään parhaissa oloissa ja hyvin hoitaen korkeampaan määrään.

    Perko 12.11.2025, 11:56

    Soita  A J  Sauli Valkosen  numeroon ja kysy !  Hän  on varsin harvoin esiintynyt täällä kommentoimassa.  Hänellä on laajat tiedot tutkimuksista.   En tiedä Lapinjärven olosuhteita tai ihmisiäkään.  Sitä varten  pitää  tehdä erillinen  palsta jos on kiinnostusta.

    Olen enempi puun myynnistä ja menettelyn tuloeroista  kiinnostunut.  Taimien kasvut moninkertaisen raivauksen jälkeen ovat avohakkuulakin heikot, niistä  tulot ovat myös huonot ” pitkällä tähtäyksellä” niin kuin teette suunnitelmia metkan tuloilla.  Aukot hojottaa  tyhjänä  vuosikymmeniä  vailla 300 motin puustoa.  Onko merkitystä  aukon tuoton  kannalta onko taimia tai ei kun sen  max.  tuottavuus on  riippuvainen vai Metkan tuki rahoista ja raivaustulosta? Joillakin  alipalkatuista ulkomaalaisista raatajista.  Valituksia on ettei millään konstilla raiskattuun kesantoonne tule taimia.  En  ole  taikuri  vaikka muutaman tempun osaan.

    Jovain Jovain 12.11.2025, 12:39

    Onhan niillä lakirajoilla iso vaikutus verrattuna puustopääomilla tuotettuun metsään. Mennään 100 kuutioon ja reilusti alle ja pienaukossa nollaan. Puuntuottamisen kannalta sillä on iso vaikutus ja ehkä jk metsänhoidossa taimettumiselle annetaan liian iso painoarvo. Metsä taimettuu ja uusiutuu myös isommalla puustopääomalla ja eihän jk metsä ole tasapuustoista eri-ikäisenäkään (kerroksellisena), vaan siellä on vaihtelua ja on myös kovan puuston eli kasvatettavan puuston metsiä. Eikä pidä ajatella että olisivat jotain muuta, jk metsässä on vaihtelua ja jk metsä taimettuu siinä kuin harvaksi hakattu metsä. Ei kaikkialla samaan aikaan ja siinä onkin se ajatus metsänhoidon vuorovaikutuksesta.

Esillä 10 vastausta, 3,201 - 3,210 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 320 321 322 … 418 419 420