› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 3,376 vastausta, 72 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 7 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,291 - 3,300 (kaikkiaan 3,377)
1 2 3 … 329 330 331 … 336 337 338

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • metsassa-since1979 28.11.2025, 07:19

    Kiinnostaisi kovasti nuo uudistamis kulut eri vaihtoehdoilla ja jos osaisi joku ynnäillä siihen varhaisperkauksen,taimikon harvennuksen ja kenties ennakko raivauksen kustannuksia diskontattuna tulevaisuuteen.Omalle työllekin arvo laskettava.

    jupesa 28.11.2025, 07:41

    Ehkä pätevin vertailu saadaan tehtyä kassavirtaperiaatteella. Verrataan ericmenetelmien kustannuksia ja tuloja todellisen tilanteen mukaan. Jos tuloja/ha on enemmän, osa niistä käytetään uudistamiseen ja taimikon hoitoon.

    NN-arvot saadaan diskonttaamalla tulevaisuuden menot ja tulot nykyhetkeen. Siinä korostuu korkotekijän merkitys.

    Jos menoilla ja tuloille (erotukselle) lasketaan arvot tulevaisuudessa, käytetään korkolaskuja .

    mehtäukko 28.11.2025, 08:39

    ”…uudistamis kulut eri vaihtoehdoilla…” Niin tuossa kuin niin monessa muussa asiantoteutuksessa täytyisi pohtia realistiset ja odottamattomat riskit sekä kuinka ne selvitellään jouhevimmin ja järkevästi.

    On kai selvää, että esim. maanmuokkauksen + luon.uud. toteutuksen tuloksen huonous on todettava ennen uhkaavaa heinittymistä!? Jos etä-tai lähimetsänomistaja unohtaa vauvansa, kyllä kierto-ajat venyvät ja rutu alkaa käydä lompsassa.

    metsassa-since1979 28.11.2025, 09:34

    Tuossa ynnäilin vähän jos uudistus maksaisi 1500€/ha (maan muokkaus+istutus),5v.kohdalla varhaisperkaus (250€/ha),10v.kohdalla taimikon harvennus (400€/ha),ensiharvennus ikään (35v) mennessä kustannus 5prosentin korolla laskettuna 10741€ !! Voiko olla mahdollista? En uskalla pidemmälle laskea milloin tämä plussalle kääntyisi kun eka harvennus ei vielä  saa nollattua tilannetta vaihtoehto sijoitukseen verrattuna.Näin Kainuussa.

    mehtäukko 28.11.2025, 09:42

    Äläkä laskekaan! Mehtäukko on lähtenyt näissä asioissa siitä, että kun tiedät ja ymmärrät yhdistää tutkimusteidon ,teorian ja käytännön edes suunnilleen oikeisiin toteutuksiin Tapion malleilla, asiat eivät mene vikaan. Tietysti alunperinkin metsätalouden alkupaukut ja tekijät täytyy olla terveesti rakennetut. Osa tekemisistä on parasta laskea terveellisyyden ja mielihyvän piikkiin… 🙂

    pihkatappi pihkatappi 28.11.2025, 10:12

    Pitää pienentää laskenta korkoa, että viljely on järkevä vaihtoehto. Ja mitä huonompi pohja kasvun suhteen, sitä enempi hakea luontaista uudistumista. Jos ajattelee, että täystiheä taimikko on aina kannattava aikaansaada mahdollisimman nopeasti, rahan aika-arvo on unohdettu kokonaan.

    Metsänhoidon suosituksien teossa on huomioitu korko tekijä ainakin Etelä-Suomessa. Karuille maille suositellaan luontaista uudistamista. Jos korko on 0%, kaikki maat kannattaa muokata ja istuttaa täystiheäksi.

    jupesa 28.11.2025, 10:13

    Joskus laskin niitä uudistus ym. kuluja ja milloin tulevat takasin . Lopputulos oli että 2. harvennuksessa tulee 0-tilanne ja sen jälkeen mennään reilusti plussalle. Mutta valintatilanteessa päätehakkuuvaiheessa tilanne pitää arvioida saatavien kantorahojen suhteen. Silloin verrataan tuloja /ha eri menetelmillä. Yleensä päätehakkuu vs. harsinta. Tulon erotuksesta vähennetään uudistuskulut ja lopulle lasketaan vaihtoehtoinen tulo seuraavaan tapahtumaan mennessä. Menot voidaan laskea samalla tyylillä . Lopputulosta verrataan esim. harsintatuloon ja sen kertymään jatkossa. Jne. laskien voidaan laskea koko kiertoajan tulos.

    pihkatappi pihkatappi 28.11.2025, 10:18

    Ehkä silloin, jos ensiharvennuksen estimoitu ajankohta on 35-vuoden päästä tai yli tuon, kannattaa jo laskea tuo jatkuvan kasvatuksen vaivtoehtokin

    Timppa Timppa 28.11.2025, 10:58

    Kuinkahan monta kertaa pitää toistaa niin yksinkertaista asiaa, että aukon pasremmilla yksikköhinnoilla ja latvusmassan myynnillä saadaan kaikki uudistuskulut maksettua verrattuna poimintahakkuuseen.  Ei siis jää mitään kustannusta, jolle pitäisi laskea jotain korkoa.

    Olen muutamaan kertan kertonut esimerkin jk-hakkuuusta, joka ei ollut taimettunut 8 vuoteen.  Jos olisi sama puumäärä hakattu aukoksi ja uudistettu, niin siinä kasvaisi 3-4-metrinen kuusitaimikko.

    Sitten vielä se, että jk-metsääsä kasvaa vain lahovikaisia kuusia.  Ei lehtipuuta tai mäntyä.  Niiden sekoitus aukossa parantaa myös kasvua kuten myös viljelytaimien hyvät geneettiset ominaisuudet.

    Ja sitten vielä sekin, että myös metsätaloudessa on kiinteitä kustannuks.  Mitä paremmin metsä kasvaa, niin sitä vähemmän ne rasittavat myydyn puum3:n tuottoa.

    Metsää koskevista laskelmista ei kannata tehdä liian vaikeita.  Kannattaa vain keskittyä maapohjan hyvään hyödyntämiseen

    pihkatappi pihkatappi 28.11.2025, 11:06

    Maapohjan kannattava hyödyntäminen on parempi sanamuoto.

Esillä 10 vastausta, 3,291 - 3,300 (kaikkiaan 3,377)
1 2 3 … 329 330 331 … 336 337 338