Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 3,376 vastausta, 72 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 5 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,301 - 3,310 (kaikkiaan 3,377)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • mehtäukko

    Tässä esimerkki ruodittavaksi: 100 vuotiaan pylväsmännikön uudistushakkuu -24, sileä kuiva kangas. Metsätie kulkee kuvioiden keskellä, 6 ha. Kaikki pois. Kevyt laikkutus 4-v. tr ja käsinkylvö jalostetulla mä-siemenellä 300g /ha.

    Tarkoituksella oli saada uusi siemensukupolvi alkuun. Tarkoituksella oli laittaa hyvähintaiset pylvässiemenpuut saman kaupan pinoon ilman ylimääräisiä kuluja. Ja… jos sp olisivat jääneet silloin pystyyn, elokuun myrsky olisi rieponut kaikki selälleen!!

    metsassa-since1979

    Kyllä minäkin mielellään latvusmassat antaisin,jos sillä saisin uudistuksen kuitattua,mutta sama hintahan uudistuksella silti on,kun onhan se kuitenkin lompsasta pois.Minun laskelmissa metsikön kiertoaika on uudistuksesta päätehakkuuseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos enskaan kuluu aikaa 35 v, kasvupaikka on varmaan männyn, ja silloin uudistaminen voi hoitua halvemmalla vaikka konekylvönä. 5 %:n korko on myös korkeahko metsätalouteen. Tuottoon v. 35 voi laskea mukaan enskan myytyjen puiden lisäksi metsään jäävän puuston.

    pihkatappi pihkatappi

    Me on Rovaniemellä usein ostettu konekylvöt vt-kankaille. Tasaikäinen männikkö on viisain käsitellä avohakkuulla ja sitä kautta vaihtoehtoja on kaksi. Luontainen uudistus, jos onnistuu ilman laikutusta, on ehdottomasti ensisijainen vaihtoehto. On kuitenkin otettu konekylvöt, jos ei merkkiä luontaisesta taimiaineksesta ja siemenpuita ei silloin jätetä. Kyllä tähän valintaan liittyy myös se oletus, että hoidan kaikki perkuut itse jatkossakin ja se on mielekästä, kun taimikon laatu on hyvä.

    Konekylvön hinta on ollut jotain 600 euroa/ha, en tiedä riittääkö enää. Itse kun tekee perkuut, voi laskea kustannukseksi 150 euroa/ha. Eli pienellä korolla laskien tuota voi perustella. Ja jos taimikon perkuuta tuetaan peräti kaksi kertaa, tuo kasvatusketju on omatoimiselle varsin perusteltu.

    Perko

    Vajaatuottoisuus ei  kelpaa enää  ( yli puolet  valtakunnan metsistä on nyt vajaatuottoisina kasvu  0,02  – 3 m3 / ha), eikä  se ollut faktaa  1960 luvulla.  On tosi, että  järjettömällä aukottamisella on tuhottu metsää ja menetetty puunmyyjän metsäntuottoa  puolet rahallisesti jopa enemmän.   Tukkipuita ei ole kuin nimeksi, ja hoitamattomat jätökset joista on työvelvoitteet ovat jääneet tekemättä ”puolet valtakuntaa”.   Nyt viisaasti varoitellaan  tukkimetsän kasvatuksesta jatkuvana!  Koulutetut  neuvojat!!

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mietippäs Perko millaiset määrät kohta on tukkia, kun metsiä hakataan joka vuosi vähemmän kuin ne kasvavat, ja ikärakenne on vanhenemaan päin pohjoisessa!

    Perko

    Noita olisi pitänyt  miettiä neuvojien eli määrääjien ajat sitten ja  saada  odotus hävitettyä.  Yhtään enempää sinne ei tukkia tule kuin  on aikoinaan hakattu eikä seuraavia tukkipuita ole odottamassa.

    Vähemmän hakataan kun ei ole aukoista otettavaa, kassaran kanssa ranko kasaamaan kehottivat  joskus työttömiä!

    suorittava porras suorittava porras

    On mietitty. Aika taimesta päätehakkuukypsäksi tukkipuuksi on jaksottaisesti kasvatetussa metsässä 50-60 vuotta elleivät puun kysyntän vaihtelut pidennä kasvatusaikaa. Jk:ssa odotellaan taimen varttumista aikuiseksi 100-120 vuotta. Kaikkialle ei edes ilmesty taimia. Paljas pinta vain lisääntyy vähitellen tämän seurauksena. No sehän on seuraavan omistajan murheita, vai mitä Perko?

    Perko

    Suorittava on  ns ” tynnyrissä” kasvanut ilmaisunsa perusteella.    Tuota  toistat papukaijan tavoin sillä on myös voinut olla vaikutus niihin idioottitekoihisikin. Jälkihoito on jäänyt monimielisyyteesi hoitamatta josta joskus mainitsit (”mieliin palautus”).

    suorittava porras suorittava porras

    Täytyy valitettavasti toistaa selvä asia joillekin näin monta kertaa.

    Kasvaako metsissäsi mäntyjä? Entä koivuja?  Käy välillä laskemassa lustot myös niistä aluskasvos kuusista, joista toivot uuden metsän syntyvän. Katkaise sellainen pätkä, että mahtuu mikroskoopin alle. Ei välttämättä suurennuslasi riitä laskemaan kasvurenkaita sentin säteeltä rungon keskipisteestä. Rantu on aika ohut ,kun taimen rungon halkaisija on vajaa tuuma rinnan korkeudelta ja ikää taimella 50 vuotta. Kannattaa perehtyä perusasioihin.

    Muistutan vielä että jaksottaisesti kasvatettavan metsän taimivaihe ei kestä viittäkymmentä vuotta. Siinä ajasa kasvaa täysikokoinen tukkipuu.

    Perko toki voi vapaasti jatkaa unelmointiaan ja itsensä pettämistä , mutta älä yritä pettää muita. Väitteesi eivät mene läpi ammattilaisten piireissä .

Esillä 10 vastausta, 3,301 - 3,310 (kaikkiaan 3,377)