› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 3,376 vastausta, 72 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,311 - 3,320 (kaikkiaan 3,377)
1 2 3 … 331 332 333 … 336 337 338

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 29.11.2025, 06:58

    Aivan samaa mieltä. Ajatellaampa vaikkapa 100 ha tilaa, jossa on helposti hoidoin saatu kl:t mallilleen.

    Tällaisella tilalla on monipuolisia taloudellisen toiminnan mahdollistavia kuvioita ja kullekin kasvupaikalle sopivilla maalajeilla siinä parhaiten menestyvää puulajia. Männyt, raudukset ja kuuset voi olla pelkästään  ominaan, mutta ohjaillen myös sopivasti sekapuustona, joka vain suunnilleen jaksollisessa onnistuu. Hoitohakkuin laadulla niitä ohjataan tasaveroisesti tukkikokoon. Markkinatilanteen mukaan päätehakkuun puulaji on helppo kohdistaa kysyntään, sekä keli-ja hintapiikkiin. Ja tämä kierto pyörii tilalla koosta riippuen mittakaavassaan vuodesta toiseen.

    Tilanteen mukaisesti uudistuksen maanmuokkauksessa on helppoa ja edullista yhdistää penkka/metsätien teot,vesitalouden korjaukset jne. Taimettuminen saadaan heti ja varmimmin alkuun muokattuun maahan. Kukin kuvio saa vuorollaan hienosäätöisen käsittelynsä selkeästi ja vaikuttavasti.

    Jk on tähän nähden aivan arpapeliä. Väitteet puuttomista riutuneista kausista ovat itsensä jk:n ongelmaa. Ja perusasia kannattavuusvertailussa on valheille rakennettu: Puustoisen jaksollisen metsän ensimmäiset ylistetyt yläharvennukset kuuluvat jaksollisen ansiolistaan.! Pienaukkojen tilkkutäkki ei tee järkevää korjuukokonaisuutta edes mahdolliseksi, ja puumäärien haaliminen samoilta jäljiltä laajoilta alueilta vain tiivistää maan hapettomaksi kylmän vetiseksi tautipesäksi.

    Tätä näkö-alatonta mantraa kaksoset epätoivoisesta toistavat, sotkien ajatuksiaan milloin Osaran tai Amatsonin kautta polkypyörien romutukseen.

    Tekemisiensä valinta on aina maanomistajalla. Tuo tamppauksenne on jo kauan ollut typerää näytelmää.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 29.11.2025, 08:44

    Kyllähän tämän ketjun aloittaja näyttää olevan , kuin vasta  johonkin lahkoon liittynyt fanaatikko. Kymmenen vuotta sitten herätyksen saanut, siitä lähtien tamppaus uskoa levittänyt jatkuvan humpuukin sanansaattajana. Tietysti jos lapissa tilukset, niin sitten hiukan totuuttakin siteeksi on. Muutoin vaihtoehtoisen totuuden saarnaaja, jolle muut vääräuskoisia hölmöjä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Siltä se ainakin näin eteläisen suomen metsänomistajalle näyttäytyy. Jokaisella oikeus omaan mielipiteeseen, mutta tolkku tuputtamisellakin ja saman jankkauksella syytä olisi olla.

    Jovain Jovain 29.11.2025, 09:13

    Aika hyvin Perkolla tiivistyetty 28.11/ 21:59. On yleistettävissä valtakunnan tilanteeksi, ei niinkään muutaman huipputuottajan, joiden mantraa täällä toditellaan.

    mehtäukko 29.11.2025, 09:21

    Valepukkeja olette parhaimmasta päästä!

    Kysymyshän on ollut ”mantraa ”varoittaa tekemästä tyhmyyksiä, olipa mo:n halu mikä hyvänsä.

    Sinä uuno jaksat yllyttää siihen!

    Perko 29.11.2025, 09:54

    Minusta se on ammattilaispiireiltä  ja aidoilta ammattilaisilta ollut suuri vale selittää tappiot tuloiksi  ja aukot huippu tuottaviksi  metsiksi kun niissä ei ole kasvua  edes 4 mottia hehtaarilla, eikä siinä kaikki; kulut kuitenkin ovat jääneet vuosikymmeniksi jopa perillisten hoidettaviksi!

    Niinpä ukkojen höpötykset  ja muittenkin numeroita ymmärtämättömien selityksiin pitää suhtautua  niillä oletuksilla.

    KuneKoski 29.11.2025, 10:13

    Metsänomistajan näkökulmasta järkevintä on tarkastella tuottoa oman tilan tasolla. Puuston kasvu, hakkuumäärät, kokonaispuuston määrä ja sen kehitys sekä tilan rahallinen tulo ja meno. Jos vertailua muihin haluaa välttämättä tehdä, niin vertailukohdaksi kannattaa valita kohde mahdollisimman läheltä. Saman pitäjän sisälläkin maapohja ja kasvuolosuhteet vaihtelevat huomattavasti, jolloin vertailu on jo vähän kyseenalaista. Oman yksittäisen kuvion vertailussa koko maan tilastoihin ei ole mitään järkeä. Tämä pätee molempiin suuntiin. Valtakunnan tasolla hakkuumäärät ja puuston kokonaistilavuus ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä huomattavasti. Jos kehitys omalla tilalla noudattaa samaa linjaa, lienee syytä olla tyytyväinen, olipa kasvatustapa sitten mikä hyvänsä.

    mehtäukko 29.11.2025, 10:15

    Sinulla on ollut kuin toistuvat suuret valeet selittää mitään, sillä et ole kyennyt kumoanaan mitään käytännön haasteita.

    Paraskin pylväiden ja tyvikoivujen honottaja.

    jupesa 29.11.2025, 10:17

    Jokainen tapaus pitää käsitellä erikseen omana kohteenaan.

    Numeroita ymmärtämättömiä löytyy erityisesti juuri jk:n fanaattisista kannattajista .

    Perko 29.11.2025, 10:29

    KuneKoski,  paljonko sijoitusten kulut aukkoihin ovat lisääntyneet ja tuottavuuden  suhde  massaan johtaa pahasti harhaan  riippumatta ovatko erät minkäkokoisia tahansa.   Omat ongelmat jokaisen on ihe laskettava, ne  ei yleensä paljon poikkea oikeilla luvuilla keskiverrosta.

    Jk on paljolti just’  numeroilla todistettu ja havaittu hyöty eurotuloina.  Riskisijoitukset  ovat  perin vähäiset verrattuna 30 -40 vuoden jaksollisen( 2000  € ) aukkoon.  ”Sillä  rahalla saa jo valmista nuorta metsää” ,  Osmo Palosaari.

    suorittava porras suorittava porras 29.11.2025, 11:00

    Juuri näin. Jk:n hyödyt on todistettu numeroilla…ja vain numeroilla. Ei käytännössä.

    Petä iteäsi. Älä muita.

Esillä 10 vastausta, 3,311 - 3,320 (kaikkiaan 3,377)
1 2 3 … 331 332 333 … 336 337 338