› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 3,376 vastausta, 72 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,321 - 3,330 (kaikkiaan 3,377)
1 2 3 … 332 333 334 … 336 337 338

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 29.11.2025, 13:21

    Mielelläni vaikka näin jk,  kun myyn jatkuvasti  teen tulosta vain sijoittamalla ostajalle kahvitarjoiluun , se on tosi  hyvä systeemi!  Sillehän  ei voi mittää jos annatte aukoilla huijata!  Verottaja ei kuitenkaan petä, ottaa vain  niistä mitä on tullut- 40 -150 € / ha. Mutta ei korvaa korkomenetystä joka on jopa kymmeniä tuhansia hehtaarilta ja raatamiset päälle!  Sen kestää jos ei osaa laskea ja on ammattilais piireissä.

    jupesa 29.11.2025, 13:54

    Lasket itse väärin. Todellisen tilanteennmukaan pitää laskea.

    On kerrottu aikaisemminkin, että mikään keskimääräinen tuotto ei kerro totuutta oikeasta kannattavuudesta. Siihen ”40-150€/ha” kuuluu kaikki metsät ja mh-tavat. Myynnit ja menot.
    Oikea kuva tuotosta saadaan eri lailla .

    Perko 29.11.2025, 14:25

    ”40-150€/ha Nuo ovat Länsi-rannan kahdella kunnalla ei koko valtakunnan.  Etelä -Karjalan kunnat olivat  tuplanneet tuloksen.   Timppa  vakuutti  tuloksen olevan noin 150 . En  väitä enkä niitä kiistä. Verottajaa on hankala huijata puunmyynnisä,  siksi arvelen niiden mukaan on  tulosta  selviteltävä eri menetelmillä.

    Mukavaa iltaa porukalle!

    jupesa 29.11.2025, 14:32

    Myynnit- menot ei ole sama asia kuin kokonaiskasvu. Siksi verottajan tiedoista ei voi päätellä paljon.

    Lisäksi otat jk:n ansioksi semmosta mikä ei sitä ole. Yläharvennusten myynti ei ole jk:a. Ei niitä puistoisia metsiä ole saatu aikaan jatkuvalla kasvatuksella.

    Perko 29.11.2025, 22:25

    Onko jäänyt joitain kuluja huomaamatta?  Mitäs menetelmää oli ne aiemmat  menettelyt joissa tuhottiin jk tukkipuusto ja alempi nuori kasvu  vaihtoehdotta ?   Ne me tiedetään  molemmat  ei tarvii vastata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2025, 12:14

    Tuottavuutta voi laskeskella omilla spekseilläään korkoa korolle -laskurilla (linkki). Esimerkiksi jos taimikon perustaminen ja hoitaminen maksaa 2000 euroa, eli ollaan etelän tuoreella kasvupaikalla, 25 vuodessa päästään ensiharvennukseen ja puusto on kokonaan kuitupuuta.

    Kokeilin kasvulla 6 m3/ha vuodessa, joka tuottaa 25 vuodessa puuta 150 m3. Hinnalla 35 euroa/m3 tuotto olisi 150 x 35 =5 250 euroa. Tämä vastaa 4 %:n korkotuottoa. Nyt kuitupuun hinta on valitettavasti laskenut. En tiedä mitä energiapuusta nyt saisi. Seuraavalla jaksolla kannattavuus paranee, kun metsikkö on nopean kasvun vaiheessa ja alkaa tuottaa tukkia.

    Olisi hyvä jos kuitupuulle saataisiin pikaisesti arvokkaampia käyttöjä kuin sellu ja peruskartonki, jotta hinta voisi vahvistua takaisin entiselle tasolle. Jatkuvasti kasvattavien himoitsema tukkipuu on kannattavampi myyntiartikkeli metsänomistajalle. Kansantaloudellisesti se olisi myrkkypilleri, kun katsoo mistä vientitulot nyt saadaan: vain noin 3 mrd per 12 tulee mekaaniselta puolelta.

    https://fiksukuluttaja.fi/korkoa-korolle-laskuri/

    MaalaisSeppo 30.11.2025, 12:34

    Hoitokuluissa on otettava huomioon verot. Jos bruttomenot ovat 2000€/ha, niin verottajahan maksaa niistä vähintään 600€/ha. Korkolasku tulee aloittaa nettimenoista.

    Kyllä rehevällä paikalla puustoa tulee 25 vuodessa Eteläsuomessa enemmän kuin 150 m3/ha. Harventelen juuri 19 v vanhaa peltokuusikkoa. Rehevimmän osan kuuset ovat jo 13 m pitkiä ja pituuskasvu 80 cm/a. Puustoa rehevällä osalla n 175 m3/ha. Hieman huonolaatuista tukkia tulisi jo nyt.

    mehtäukko 30.11.2025, 12:34

    ”..Jatkuvasti kasvattavien himoitsema tukkipuu on kannattavampi myyntiartikkeli..”

    Mitähän taas tuollakin tarkoitetaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2025, 13:07

    Tarkoitan sitä mehtäukko että hinta per myyty m3 on tukilla korkeampi metsänomistajalle. Kokonaistulokseen vaikuttaa tietenkin myös myyty määrä. Lisäarvo per jalostettu m3 on vastaavasti kuidulla korkeampi teollisuudelle. Siksi kuidun hinta on liian alhainen suhteessa jalostusarvoon ja tukin hinta on liian korkea. Tilanne muuttuu suhdanteiden mukaan kun vientihinnat vaihtelevat. Puun hinnan tulisikin elää enemmän vientihintojen tahdisssa?

    MTK:n uusi johtaja on lausunut että maataloustuottajille kuuluu suurempi osuus elintarvikeketjun tuotosta. Ehkä sama lausuma koskee myös meitä metsänomistajia?

    Korkoa korolle -laskuriin voi jokainen laittaa mieleisensä tuotoksen ja myyntihinnan. Edellä oleva oli vain maltillinen esimerkki. Eppäilen että Perkolla on väärät luvut koskien jaksollista mallia tai normaalia korkeampi korkovaatimus. Muuten ei Perkon vihaa jaksollista mallia kohtaan voi oikein selittää. Ellei sitten metsää ole tullut rauhoitetuksi edellisen metsälain aikana.

    Perko 30.11.2025, 14:02

    Vuoden 1974 jälkeen ei kukaan uhkaillut rauhoituksilla, taimikoidenhoito velvoitteet olisi purreet valvovaa koiraa omaan jalkaan isolla prosentilla .  Tukkiosuus myynnissä on pudonnut Suomen metsissä ylejään ja metsäradion  tunnus  ei  ole soinut ” honkien humina” 2003  jälkeen, pöllö huhuilee  aukossa.   Virkapalkalla en kaivannut  juurikaan  metsän minimi tuloja.

    En niinkään vihaa jaksollista mutta yritän välttää sitä, koska siinä ensimmäinen myynti riukuja on tuottamaton sijoituksiin nähden, sietämätön määrä hyödytöntä turhaa työtä startista  vuosikymmeniä.  Miulle rahaa tuottamaton systeemi eikä hyödyksi kellekkään !

    Maltillinen esimerkki  A J:llä aiheuttaa  het seuraavan uudistuksen laskuopin mukaan.  Laskut jää maksamatta jos korkoa hyödyntää !   Kuus vitonen  eläkeläinen  on varttunut silloin virkeäksi ysikymppiseksi.

Esillä 10 vastausta, 3,321 - 3,330 (kaikkiaan 3,377)
1 2 3 … 332 333 334 … 336 337 338