Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,341 - 3,350 (kaikkiaan 3,377)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • KuneKoski

    Kovempi verotushan jk-puilla on. Ei kuluja, ei vähennyksiä. Koko puun myyntitulo verotettavaa tuloa.

    Numppi

    Näin on. Ja vielä kirkollisvero menee kaikilta jatkuvaan hurahtaneilta. Ilman vahvaa uskoa ei pärjää.

    Perko

    Aukkohakkuita  jatkaen tukkipuut loppuu ja myyntipuun keskimääräinen hinta hupenee edelleen josta Timppa kirjoittaa  sen olleen 45 €/ motti.  Siitä olivat ottaneet 15 €  yhteiseen hyötyyn. Onneks’ ei  hehtaarilta mene paljoa.  Kirkollisverot menee niistä aukkokiinteistöistä!   Johan noilla siunaillessa henkselit  paukkuu!  Kummallista kun eivät  kilpaile luvuilla Timpan kanssa.

    Metät kunnossa!

    Timpan hoitamalta yhtymältä ei tukkipuut vähene, mutta sinulta ne Perko jk-metsistä vähenee ja aikanaan loppuu.

    Ei ole jälkipolvilla henkselien paukuttelua, mutta sehän ei toki ole enää ongelmasi.
    Aikuiselta mieheltä (?) melko lapsellinen kommentti edellä.

    Perko

    Ompas katkeroitunutta porukkaa  vaikka  aivan puhtaassa aukossa temmeltävät.  Tuota loppua on ennustettu ja pelänneet aikojen alusta lähtien, se ei ole vaikuttanut jatkuvaan kasvuun, osuu täydellisesti kyllä välillä avohakuille.  Sinne se kuuluukin.

    mehtäukko

    Kaksosten annin taso kun on ollut jatkuvaa mahalaskua, turhautuminen on oikea termi.

    Tyypit on pilanneet vauhdikkaasti koko jk:n vähän maineen.

    suorittava porras suorittava porras

    Onhan se vaikeaa Perkon ymmärtää, että tehokkaassa metsätaloudessa samalla kohtaa voi olla aukko 50 vuoden välein. Kun ihminen vanhenee ja muisi alkaa pätkiä, muistaa vain vanhat ajat ja juuri näkemänsä. Kun 50 vuoden pätkä on muistista pois, aukko mielletään ikuiseksi olotilaksi. Mikä sillä välillä tapahtuu, ei olekaan totta…

    Perko

    Kolminkertainen starttimaksu sadassa vuodessa tuhoaisi monikertaisesti tuloksen puunmyyjältä.  Siitäkin on ollut  selityksiä.   Teillä on tavoitteena tamppauksen ohessa tuottaa teollisuuden selluraaka-aine riukuja omakustanteisena. Esimerkissänne   tuottava kasvu on nyt myyntiin ollut 3,33 m3 vuodessa hehtaarilta.  Siitähän vois jotain  vielä vähentää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko. Täällä on moneen kertaan mm. Timppa ja Visakallo selittäneet että uuden metsän starttimaksu saadaan kasaan korkeammasta puun kantohinnasta päätehakkuilla, plus ainakin kuusikoissa mahdollisesti lisäksi hakkuutähteiden myynnillä.

    jupesa

    Turhaa on Perkolle kertoa totuuksia. Se on niin piintynyt fanaatikko, ettei mikään järkipuhe mene enää perille .

Esillä 10 vastausta, 3,341 - 3,350 (kaikkiaan 3,377)