Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,351 - 3,360 (kaikkiaan 3,377)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • mehtäukko

    Voi vain ihmetellä , kuinka nämä kaksi jo iäkästä ukkoa ovat esittämänsä pakkomielteisen toimintamallin perusteella selvinneet muualla metsätalouden pulmista?

    Elävässä elämässä kohdatut umpi änkyrät ovat kyllä hyvin sujuvasti ohjautuneet syleksimään ulkokehälle.

    Perko

    Harvoin tässä vieraileva kertoi etteivät ne rahat silti itselle jää jos maksaa perustuksia. Toiseksi  verotiedoissa  ei ole kummoista hyötyä näkyvissä siitä tulosta mistään kunnasta.  Kolmanneksi 5€/ m3  jonka  viive korko syönyt, risut ei poista kasvunviipymistä 35 vuotta ja tee tuottavan kasvun jatkuvuutta joka on jk jutun ydin.  Perusasiat pitää hallita niin hyvä tulloo.  Olettamuksilla  ei toimi.  Oksija, risuja voi kyllä kasvatella myyntiin  ken vaan!  Pitkät viiveet aukkokierroissa hävittää myyntikokoiset tukkipuun kokonaisuudesta vähäiseksi  lopuksi kokonaan.  Ei vaan ole mittään väätellä lanssiin, kaik on mänt.  Sellainen on lopullinen JAKSO.

    jupesa

    Yleensä silti päätehakkuusta jää-uudistuskulujen vähentämisen jälkeen-enemmän rahaa kuin harsinnasta. Se summa on keskimäärin niin iso, että harsintatyylillä häviää reilusti jatkossa tuloksenteossa.

    Todellinen tilanne pitää ottaa aina huomioon ja siihen kuuluu kaikki saatavissa olevat tulot ja menevät menot. On älyllistä itsensä pettämistä väittää jonkin teorian pohjalta esim. vuosikymmeniä sitten oletettujen uudistuskulujen vaikuttavan nykytilanteen tulokseen . Ne päätehakkuuikäiset metsät on perustettu lisäksi usein lähes ilman kuluja.

    mehtäukko

    ”… tässä vieraileva kertoi etteivät ne rahat silti itselle jää jos maksaa perustuksia…”

    Perkolaisen suora tunnustus ajamastaan jk-linjasta , jossa  vain oman navan pönkitys ohittaa laajan kokonaisuuden vastuullisen hoitamisen. Ja vastuullinen hoitaminen tarkoittaa varmimpien menetelmien käyttöä metsätilakokonaisuuden elinvoimaisuuden varmistamiseksi.

    Terve kestävä metsätalous ei voi olla rusinoiden rosvoamista pullasta?

    Jovain Jovain

    Tallintakaa ko se pelastus tulee. Tuskin, ovat kovin omaleimaisia puheita.   Väittääko Jupesa tosissaan, että ”harsintatyylillä häviää reilusti tuloksenteossa”. Saahan sitä tehdä mieleisiään laskelmia, mutta vähän niillä on tekemistä metsänhoidon kanssa. Eihän teillä ole edes jk metsiä, joihin verrata ja eihän 10 vuodessa lain suositus ole jk metsiä ehtinyt tuottamaan, saatikka tuloksista kertomaan. Toteutuman prosentti sen myös osoittaa. Ne jk metsät joihin täällä vedotaan, ovat aivan muuta. Onhan tämän kuluneen kymmenen vuoden aikana ns. ”jk metsänhoitoa” harrastettu kiitettävästi. Se näkyy maisemassa, näkyy tilastoissa ja näkyy monella muulla tavalla?

    mehtäukko

    ”… Eihän teillä ole edes jk metsiä, joihin verrata ja eihän 10 vuodessa lain suositus jk metsiä ole ehtinyt tuottamaan..”

    No miksi te valehtelette oikein videoiden välityksellä harsintarääseiköiden mahdollistavasta yli sadankin motin saaliista? Niitä ette edellä väittäen todistettavasti ole saaneet aikaiseksi!

    Jovain Jovain

    Se voi olla yli sata mottia, mutta ei ainakaan omista ja esillä olleiden tutkimuksen esimerkkien poistumista ole kysymys. Ovat korkeintaa 1/3 osan poistumia tai vähemmän, niillä metsiä ei ole pilattu. Mutta täällä esillä ovat umpimetsästä lakirajoille tai aukeaksi ja siltä väliltä poistumat. Osaako mehtäukko sanoa, minkälaisista poistumista on kysymys? En väitä että ovat omiasi, mutta rajansa on silläkin, mitä täällä väitetään?

    mehtäukko

    Kaivahan taas TPukkalan video katsottavaksi, ja väitä sitten muuta. Itse olet tunnustanut lähtökohdan vääristelyn. Myös toinen yläharvennus on selkeästi jaksollisen tuotantoa.

    Vasta syntyneistä uusista taimista kehittynyt uusi taimikko ja jk-käsittelyistä muokkaantunut puusto on alkamassa muodostaa tarkoitettua jk-metsää. Poistumat määräytyvät ainoastaan puuston kehittymisestä. Ennakkoluvut ovat harhaa.

    jupesa

    Minun laskelmat pitää. Teidän arvailut harsintametsien ”tuplista” on ihan huuhaata.

    Tiedän tutkimuksia mm. 60-vuoden ajan harsintaa tehdyllä kohteella jossa tasaikäinen tapa on todistettavasti osoittautunut tuloksekkaammaksi. Teillä kahdella pellellä on muka oikea tieto harsintametsistä. Puusilmäisiä huru-ukkoja ootte.

    Jovain Jovain

    Tuskin riittää jk metsän lähtökohdaksi jaksottaisen luontainen tai perusteluksi 2,6 sentin hattarat. Luontainen taimiaines poistetaan ja että ”uusista taimista kehittynyt uusi taimiaines” hyväksytään. Metsissä on paljon hyvässäkin kasvussa olevaa taimiainesta ja nuorta metsää. On tuhlausta poistaa ja lähteä paljaalta maalta. Siinä on se lähtökohta ja ei ole vääristelyä.

Esillä 10 vastausta, 3,351 - 3,360 (kaikkiaan 3,377)