› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,401 - 3,410 (kaikkiaan 4,194)
1 2 3 … 340 341 342 … 418 419 420

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 18.12.2025, 15:56

    Noista  suuruusluokista selviää vaikka  se,  että mitään alkutuotannon kehitystä tuloina ei ole tapahtunut, on käynyt päin vastoin, (korjaillaan  säännöillä ja ohjeilla aiheutettua tuhoa).  Suurin osa varoista on mennyt konsernien  ( ulkomaisten osakkeenomistajille) rahoitukseen.  Heille ne ei riittäneet piti irrottautua pois maasta.

    Puuki joskus osoitti numeroin  tulojen hupenemisen 1970  luvulta nykyiseen.

    Perko 29.12.2025, 00:41

    Tapaninpäivän tienoon (2025) puhurien, jäljet tarjoavat todella mainion ”luonnon laboratorion”, jossa jatkuvan kasvatuksen (JK) ja jaksollisen kasvatuksen (tasaikäisrakenteen) kestävyyttä voidaan verrata konkreettisesti.
    Tässä on tiivistelmä siitä, mitä on syytä huomioida mittauksissa ja miksi ”Nostokoukun” (viitaten todennäköisesti metsäkeskustelupalstojen havaintoihin) esiin nostamat reuna-alueet ovat kriittisiä, siisti kannokko  ei kärsi juurikaan.
    Reunavaikutus on tasaikäisrakenteen heikko kohta
    Kuten totesit, laskelmiin on ehdottomasti sisällytettävä uudistusalojen reuna-alueet.
    Kun metsään avataan aukko, reunapuut altistuvat tuulelle, johon ne eivät ole elämänsä aikana sopeutuneet (niiltä puuttuu ns. reaktiopuu ja tukeva juuristo).
    Suuri osa tasaikäismetsätalouden tuulituhoista tapahtuu nimenomaan näillä uusilla reunoilla ensimmäisten 2–5 vuoden aikana hakkuun jälkeen. Jos nämä lasketaan mukaan aukon ”kustannuksiin”, tasaikäisen kasvatuksen riskiprofiili muuttuu merkittävästi.

    Jatkuva kasvatus ja ”sisäinen omasuoja”
    Jatkuvassa kasvatuksessa metsän rakenne on epätasaisempi, mikä vaikuttaa tuulen dynamiikkaan:
    Rosoisuus: Eri pituiset puut rikkovat tuulen laminaarista virtausta ja muuttavat sen pyörteiseksi, mikä vähentää yksittäiseen puuhun kohdistuvaa suoraa painetta.  Koska suuria aukkoja ei tehdä, metsän sisäinen pienilmasto ja tuulensuoja säilyvät. Puut ovat myös usein saaneet kasvaa väljemmässä tilassa nuoresta asti, jolloin ne ovat kehittäneet järeämmän tyven ja paremman juuriston.
    Mitä ”laboratoriossa” kannattaa nyt mitata?
    Jotta vertailu olisi rehellinen, tutkijoiden ja metsänomistajien tulisi tarkastella:
    Tuhoutunut kuutiomäärä suhteessa kokonaispuustoon: Kuinka monta prosenttia tilan puustosta kaatui kussakin menetelmässä?
    Tuhon tyyppi: Ovatko tuhot yksittäisiä kaatuneita puita (tyypillistä JK:ssa) vai laajoja ryhmäkaatoja/reunavyöryjä (tyypillistä aukkojen reunoilla)?

    Nyt kerättävä data on kultaakin kalliimpaa, kun tulevaisuuden metsänhoidon strategioita hiotaan vastaamaan muuttuvaa ilmastoa ja yleistyviä myrskyjä.

    Visakallo Visakallo 29.12.2025, 05:59

    Kenenköhän tekstejä Perko tällä kertaa tänne julkaisi? Olisi korrektia muistaa mainita se.

    ”Jatkuva kasvatus ja ”sisäinen omasuoja””

    – Saattaa olla, että tämä ”sisäinenkin omasuojakin” petti tässä myräkässä siellä missä oikeasti myrskysi. Jos vertailuja lähdetään tekemään, ne on oltava samoilta tuuliseuduilta, eikä niin kuin lähes kaikki jk-vertailut, että jk on parhaimmasta esimerkistä, ja jaksollinen valtakunnan surkeimmasta. (Esim. ensiharvennus vasta 60-vuotiaana, kun siinä iässä tehdään jo päätehakkuu)  Meikäläisen kohdallakin piti käyttää vuoden 2009 google-kuvia, kun tämän päivän tilanne olisi muuten näyttänyt liian hyvältä. Perko tuli näin yllätettyä housut kintuissa.

    Puu Hastelija 29.12.2025, 06:14

    Minulla on ollut kunnia päästä tänä syksynä tutustumaan jatkuvan kasvatuksen laboratorioon.

    Kertakaikkiaan upeita useamman kuution kuusia, jotka ovat pystykuivia olen avustanut naapurin konehallin päätyyn halottavaksi.

    Eilen aamulla sain puhelun ja kävin myöhemmin iltapäivällä apteeraamassa ja nostelemassa puut pois tieltä. Tuo laboratorio näyttää minun silmin koivun siemenpuuasennolta / harvalta suojuspuustolta.

    Uskoisin valopuita syntyvän, jos vain taimettuvat. Tiheydestä ei pitäisi olla kiinni. Sikäli tuon kaverin valinnan jatkuvaan kasvatukseen ymmärrän, 70v ikää ja lapset kaupungissa. Vaimo ei vaikuta tyytyväiseltä tilanteeseen.

    Jos jotain hyvää heidän tilanteesta haluaa hakea, niin kyse ei ole suurista pinta-aloista eikä elanto ole riippuvainen metsän tuotosta.

    mehtäukko 29.12.2025, 06:42

    ”..Perko tuli näin yllätettyä housut kintuissa..”

    Äijä on narahtanut lukemattomat kerrat milloin mistäkin perättömästä, mutta sauhuaa vain.  Ei tällaisen tyypin kanssa kehtaa edes keskustella.

    Jovain Jovain 29.12.2025, 09:20

    Vielä 60-70 luvulla kiinnitettiin huomiota metsien myrskykestävyyteen. Avoimia aukon reunoja vältettiin, aukkoja tehtiin vähän ja esim. suojuspuunetsät avattiin vaiheittain. Annettiin tilaa metsille vahvistua. Metsät olivat siihen aikaan enimmäkseen peitteisiä ja voi olla, että tällä hetkellä myrskykestävyyteen ei kiinnitetä huomiota. Jos avohakataan se tehdään ja metsiä käsitellään yleensä ylisuurilla poistumilla. Ennen aikaan käytettiin jopa tuulensuoja reunuksia. Peitteiset metsät ovat puolellaan tässä mielessä, mutta nekin vain, jos käytetään maltillisia korjuun poistumia.

    mehtäukko 29.12.2025, 09:39

    Jojo lykkää taas nurinkurista uutisointia.

    Metlan aiempien tutkimusten mukaan puiden juuristo kehittyy 60-een ikävuoteen. Ahtaassa ollen se jää suppeaksi ja kaatumatautiseksi. Jaksollisen harvennuksin se ei ole sitä. Jk:n ahtaudessa juuristo ei kehity, mutta oksisto voi rassatessa pöyhistyä johon tuuli tarttuu.

    Harvennusten ohje on jättää oikein tuuli-alttiin reunat. ”Ylisuurilla poistumilla” ei siinä ole mitään tekemistä kuin muutenkaan.

    jupesa 29.12.2025, 09:51

    Teoriassa jk toimii hyvin kaikin puolin. Käytäntö on osoittanut kuitenkin sen heikkoudet. Mm.,tuulituhoille alttiita ovat. Omakohtaisesti olen ollut korjaamassa jk-metsän tuhoja naapurin metsässä. Perko on ihan propaganda ukko joka on saanut vaikutteensa jk-firmojen propagandalehdistä .

    suorittava porras suorittava porras 29.12.2025, 10:00

    Taimikonhoidolla ja ensiharvennuksilla ratkaistaan puuston säänkestävyys. Näitä kumpaakaan ei jk-ssa tehdä. Puiden on oltava kaikissa kasvun vaiheissa sopivassa tiheydessä. Ei liian tiheässä eikä liian harvassa.

    Jk:ssa taimi on 40-50 vuoden iässä pituudeltaan 1,3 metriä. Ei ole vaikea arvata ,mikä on juurten kunto. Kun taimi kasvutilaa saatuaan alkaa kasvaa , se kasvaa vain pituutta ja oksat leveyttä. Juuret kehittyvät hitaammin ja sellaiset puut ovat erittäin herkkiä tuulituhoille.

    Ajallaan käsitelty jaksottainen metsä kehittyy kaikissa vaiheessa tasaisesti sekä juuriensa, että pituutensa ja paksuutensa osalta. Juurien kehityksen kannalta taimivaiheen häiriötön kehitys on perusta myöhemmälle säänkestävyydelle.

    Aukkoja tehtäessä kannattaa miettiä , hakkaako koko päätehakkuukelpoisen alueen kerralla ,vai osissa. Kertarykäisy saattaa olla parempi vaihtoehto. Tuulelle altista isoa metsää ei kannata jättää pystyyn. Parempi rajata aukko suoraan nuorempaan metsään tai taimikkoon.

    Jovain Jovain 29.12.2025, 10:03

    Eiköhän siellä ole melkein valtakunnan mitalta pystymetsään tehtyä aukonreunaa myrskyn riepoteltavana. Sitä ovat myös avatut jk metsät, jos ei ole noudatettu maltillisia korjuun poistumia.

Esillä 10 vastausta, 3,401 - 3,410 (kaikkiaan 4,194)
1 2 3 … 340 341 342 … 418 419 420