Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,411 - 3,420 (kaikkiaan 4,197)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • mehtäukko

    Suunnitelmallisesti toimien tuulelle altista aukkoon rajautuvaa eh:ta ei kannattaisi harventaa samassa rytäkässä. Muutamat vuodet ennen tai jälkeen kerkiää vahvistaa juuriston ja puuston tuulille.

    Nostokoukku

    Olen hirvimetsällä taas silmitellyt isojen firmojen metsiä. Mitähän kasvatusta se edustaa, kun ensiharvennus vedetään niin harvaksi, että seuraava käsittely on suoraan avohakkuu? Ensiharvennuksessa pinoon on mennyt jo 1-2 seuraavaa harvennusta, jotka oli tapana ennen tehdä. Nyt ei ole niihin jäänyt aineita. Epäilin ensinäkemältä jatkuvan kasvatuksen kohteiksi, kun isoimmat rungot on hakattu vaikka kyseessä ovat nuoret kasvatusmetsät. Ei ne varmaan niitäkään voi olla, kun kaikki mustikanvarpua kankeampi on raivattu nurin. Ensimmäiset rungot näkyvät olevan nurin, kun vielä on kuitupinoja laanissa.

    mehtäukko

    Voiko muu syy olla kuin laatu poistettavilla puilla tai se korko-pirulainen ?

    Onhan räkämänniköiden hoito-ohjekin yksi harvennus ja avo.

    Nostokoukku

    Minun kokemuksenani mukaan männiköiden laatu, niitä ne tällä seudulla ovat, on ollut normaali tai jopa erinomainen. Jäljelle jää se korkopiru, joka rasittaa niin omistajaa kuin koneyrittäjääkin. Puuta on tultava laaniin mahdollisimman paljon, kun kerran metsään mennään.

    Perko

    # Puu Haasteija kertoo puuta heinää jos taimet puuttuu ja se nuori puusto

    Hirvivahingot/laidunnus: Eläimet syövät taimet pois.
    Maaperäongelmat: Maaperä ei sovellu taimettumiselle, tuskin kerta puita on kasvamassa.
    Muu kilpailu: Kenttäkerroksen kasvillisuus (esim. heinä, mustikka) tukahduttaa taimet.

    Yleisin syy taimet ja nuoret puut ovat tuhottu raivauksella!
    Metsänhoidollinen tila: Metsä, jossa on harvaa mutta ei nuorta kasvustoa, on usein vajaatuottoinen ja vaatii metsänhoidollisia toimenpiteitä, jotta uusi puusukupolvi saadaan syntymään.

    Visakin , ”viisas mies” olisi voinut myydä tukkipuuta jo 2–3 kertaa jatkuvassa kasvatuksessa, perustuu menetelmän ydinajatukseen:

    Jatkuva kassavirta: JK:ssa metsästä poistetaan vain tukkikokoisia tai huonokuntoisia yksilöitä (yläharvennus), jolloin satoa voidaan korjata useammin, esimerkiksi 8–15 vuoden välein.
    Tukin hinta: Vuonna 2025 tukkipuun hinnat ovat pysyneet korkeina (esim. mäntytukki n. 80 €/m³), mikä suosii menetelmiä, joissa tukkiosuus on suuri.
    Eri-ikäisrakenteen etu: JK-metsässä kasvaa aina järeää puuta, jolloin markkinapiikkejä on helpompi hyödyntää verrattuna tasaikäiseen metsään, jossa puun on annettava kasvaa vuosikymmeniä ennen kuin se täyttää tukkimitat.
    Jatkuva kasvatus mahdollistaa toistuvat tukkipuun myynnit ilman uudistamisvelkaa, kun taas jaksollinen kasvatus (paljaaksihakkuu) lukitsee pääoman perillisiltä pitkäksi aikaa ennen seuraavaa merkittävää tuloerää. Jos ”aukko” ei ole tuottanut mitään, se on joko vielä liian nuori tai sen hoito on jäänyt jälkeen kasvupotentiaalista, se on hyvin tavallista, että riskit kasvaa ja tappiot lisääntyy.

    NK ,”Puuta on tultava laaniin mahdollisimman paljon, kun kerran metsään mennään.”   Mielellään vähän puulla mahdollisimman paljon  rahhaa!   Vaikka niin ettei  jälkiä jää mehtään.

    mehtäukko

    Tuo on hölynpölyä. Jaksollista metsätilaa hoidetaan kuvioittain ikä- ja kehitysjärjestyksessä. Yhden aukon vaihe taimetettuna ei merkitse mitään, kun uusia aukkoja on kymmenittäin kehittymässä!

    Jovain Jovain

    Ajattelepa vähän, jos tuokin ala olisi jatkuvassa tuotossa, mitä olisi?

    mehtäukko

    ”…Eri-ikäisrakenteen etu: JK-metsässä kasvaa aina järeää puuta..” on umpivale.

    ”..olisi jatkuvassa tuotossa..” on surkuhupaista ajattelua, sillä käytännön asiat ratkaisevat pelin mennen tullen jaksollisen eduksi. ”Peitteisyys ja jatkuva” ovat talousmetsissä harha-fraaseja, joilla kannattavuuden suhteen vain hävitään seteleitä.

     

    Puu Hastelija

    ”# Puu Haasteija kertoo puuta heinää jos taimet puuttuu ja se nuori puusto”

    Perko kuvittelee, että kaikki jatkuvan kasvatuksen laboratoriokokeet onnistuvat. Oma käsitykseni alkaa vahvasti olla,  että jatkuva kasvatus toimii oikein hyvin jutuissa, mallinnuksissa ja teoriassa, mutta ei käytännössä.

    On hienoa,  että Perko voi onnellisena paukutella henkseleitään,  kun jatkuva toimii todistetusti – jos nyt ei  aina – niin 3 tapauksessa neljästä.

    Saa lainata ja jakaa, mutta vain kokonaisuutena.

    Perko

    Niin , mistä Puu Haastelija päättelit ko kohteen olevan jk menetelmää?   Tämä pitää tarkentaa.

Esillä 10 vastausta, 3,411 - 3,420 (kaikkiaan 4,197)