Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,431 - 3,440 (kaikkiaan 4,200)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Tuotannossa olevat puut (propsit)  ovat  niitä ”sikalan porsaita ”  jotka kasvaa myyntiin.  Ne ovat ns omaa tuotantoa jota  ”kolmerosvoa ennen varasti”  ystävällisillä puheilla ja hoito-oheilla huijaten.  Nyt he hiippailee vähin äänin karkuun ulkomaille.  Annelin harmiksi,  sitä toistoa vaan pukkaa!   Säästösijoitus korkorahastoon hyvinkin antaa pääoman takaisin,  maahan hautaus ei tunne sääliä.

    Ps;  Jk;n   tunnistaa;  puusto on  80 – 300 m3  monen kokoista kasvavaa puuta.

    jupesa

    Täällä keskustellaan aukon tuottomenetelmistä. Jk:een hurahtaneet pysykööt omassa viestiketjussa .

    Visakallo Visakallo

    Mitäs Perko tähän sanoo: Ostin ok-talon rakentamista varten tontin vuonna 2003. Tontilla oli silloin lähes puhdas kuusikko, jossa oli puuta n.300 mottia/ha. Tontti hakattiin heti ostamisen jälkeen sileäksi, ja kylvettiin männylle niiltä osin, mihin ei tullut rakennuksia eikä pihanurmikoita ja muita istutuksia. Nyt tästä männiköstä, jossa sekapuuna koivuja on harventamalla otettu kaksi kertaa poltopuuta, ja pystyssä on jo n. 250 mottia/ha, joista osa jo tukin mitoissa. Ei tullut sitä 60 vuoden tyhjäkäyntiä. Ei ole myöskään tehty lannoituksia eikä saatu kemeroita/metkoja. – Miten selität tämän?

    mehtäukko

    Ennen sitä lukijat voivat todeta tähän saakka esitetyn hölyn pölyn katetta:

    ”…Jk;n   tunnistaa;  puusto on  80 – 300 m3  monen kokoista kasvavaa puuta…”

    Vain tukkia, jota korjataan 8 vuoden välein olivat propagandistin viestit…!

    Perko

    Visa, miksi siitä vieraasta raateesta miun tarvitsee selittää,  miksi kyselet? Tappion olet itse hankkinut ei se minulle kuulu.  Selitä ihe miten paljon on oma hyvinvointi ja yhteisö sillä kohentunut.  Parin tonnin menetys per ha pelimiehelle ei tunnu missään!

    Pitäs hakea enempi parempia tuottomenetelmiä niin kuin Puuki sanoo.

     

    Visakallo Visakallo

    Miksi Perko sitten kertoilet tietoja meikäläisen metsistä vuoden 2009 Google-kuvien pohjalta, jos ne asiat eivät sinulle mitenkään kuulu?

    Perko

    Silloin  niistä olit ihe  mukamas tietämätön  kyselijä,  kuin nykyisinkin,

    Jovain Jovain

    Mehtäukko jaksaa höpöstellä. Niin se vaan on, että jk metsä tuottaa. Hoidettu jk metsä tuottaa tukkia hyvinkin 8- 12 vuoden välein. Siinä ajassa on harvennettava, metsä täyttyy ja ei uskoisi, että vertailussa jk metsän puustopääoma nähdään kulueränä. Ei ole kuluerä, vaan tuottava puustopääoma. Ei ole verrattavissa avohakkuisiin, eli jokaisen avohakkuun jälkeiseen toistuvaan kuluerään, toistuviin metsän uudistamiskuluihin.

    jupesa

    Puustopääoman pitäminen tuottaa kuluja. Korkotuotto puustopääoman myynnistä jää tulematta. Itsestään selvää on, että vertailtaessa tuottoja, myös jäävän puuston hyödyntämätön korkotuotto otetaan huomioon.

    mehtäukko

    Kuka ”jaksaa” mitäkin !

    Kaksosten tavoittaminen housut kintuissa kerta toisensa jälkeen on ollut surkuhupaisaa tyhjän puolustelua. Ei ole moista ihan joka vuosikymmennelläkään tullut vastaan. No, uunojen pakkomielle on kaiken kansan nähtävillä.

Esillä 10 vastausta, 3,431 - 3,440 (kaikkiaan 4,200)