› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 3,441 - 3,450 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 344 345 346 … 418 419 420

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 31.12.2025, 10:51

    Tuosta jäävän puuston korosta joita ne ”kolme ” himoitsee.

    Säästäminen kannattaa (Kustannussäästö > Korkokulu)
    Jos alueelle jätetään elinvoimainen, riittävän tiheä ja tasainen nuori puusto (ns. vakiintunut alikasvos), voit säästää jopa 1000 – 2000 €/hehtaari uudistamiskuluissa. Myynti väli lyhenee!  Siinä onkin se korkoetu.
    Välitön säästö: Et joudu sijoittamaan pääomaa taimiin ja työhön. Tämä raha jää muuhun käyttöön tai kasvattelemaan korkoa korolle muualle.
    Aika etu: Jos säästetty puusto on jo 2–4 metrin pituista ja se toipuu hakkuun valosokista nopeasti vaihtamalla neulaset, olet ”ajassa edellä” 15 – 20 vuotta verrattuna siihen, että aloittaisit nollasta siemenellä tai taimella.

    Jupesa,  ”jakoketjut” ovat sillen, että  jk ssa on ~150 asiantuntijaa, lienevät hurahtaneita ja  tähän vakaasti on  tietonsa tuonut  ~50 asiantuntijaa, se on  vain kolmasosa ehkä vijjesosa enää perinteisen  aktiivisuutta.

    Puuhastelija 31.12.2025, 11:37

    Vaan näyttää niitä olevan semmosiakin alikasvuspuita mitkä eivät koskaan tule tavoittamaan edes tukkikokoa. Jonkin verran on omistuksessani semmoisia metsiä mistä on vuosikymmenten ajan haettu rakennuspuuta ja polttopuuta. Nyt jäljellä oleva puusto vain ei ota kasvaakseen.

    Olisi tekemäni harvennuksen sijaan pitänyt aikaa sitten tehdä aukko ja uudet taimet kasvamaan.

    jupesa 31.12.2025, 12:25

    Minä oon asiantuntija sekä tasaikäisen että jk puuston kasvatuksessa.

    Perko 31.12.2025, 12:43

    Mie haen optimi tuottoja erisorttisilli  kasvatuksille ja niiden  rahallisen tuoton jatkuvuudelle.  Kertomuksista ilmennyt;  on olemassa niin tuhansia tapauksia jotta ei  kaikissa ihan heittämällä  tapahdu rikastuminen.

    Visakallo Visakallo 31.12.2025, 13:08

    Perko: ”Mie haen optimi tuottoja erisorttisilli  kasvatuksille ja niiden  rahallisen tuoton jatkuvuudelle”

    Kun kerran Perko olet hankkinut noin kattavan asiantuntemuksen eri kasvatusmenelmiin ja niiden tuottoihin, niin miksi et vastaa asiallisiin kysymyksiini? Eihän se aina voi olla vain kysyjän vika, jos jätät vastaamaatta, tai kierrät kysymykseni.

    Perko 31.12.2025, 13:38

    Tapauskohtaista ja valikoivaa eikä tasapuolista ole ollut tekemiseni. Käyn  muutamissa paikoissa jopa metsässä keskustelen  omistajan kanssa menettelyistä ja vaikutuksista.  Olen ohjeistanut hakkuun tekijää, mhy;n- asiantuntijaa, lehden lukijaa Hartolassa ja puun ostajaa E- Karjalassa .  Istutuksiin en ole kajonnut.  On voinut olla, että  joku on jäänyt pois. Sekin jos  epäilen palautetta riittämättömäksi tai sopimattomaksi.  Yksinkertaisia ratkaisuja hakiessa on rajoitteet  enkä pysty kaikkiin vastaamaan. Paljon olis ollut  tarvetta antaa ohjeita, näkee ilmakuvista ympäri Päijännettä.

    Jovain Jovain 31.12.2025, 14:21

    Perkon perustelut olivat elinvoimaiset ja vakiintuneet taimistot. Saahan sitä tehdä mieleisiään laskelmia, mutta tuoton voi ottaa myös puustopääomasta, avohakuun sijaan ja on metsänhoidon kannalta usein parempi vaihtoehto. Siitä tutkimuskin varoittelee, on monenlaista uutta metsänhoitoon liittyvää. Niistä voi jokainen päätellä mitä ovat, vaikka metsänhoitotapaan liittyen. Esim. viimeisessä Metsälehdessä kerrotaan. Katri Himanen: Pyrkimyksestä vähentää kasvuturpeen käyttöä metsätaimituotannossa. Paineesta luopua turpeen nostosta ilmasto ja vesistövaikutuksiin vedoten. Tai tukkimiehentäin kemiallisesta torjunnasta luopumisesta. Voisiko sillä olla vaikutusta, torjunta-ainejäämien ja hirvien mieltymyksestä (suolat), kurittaa männyn viljelytaimikoita.

    Puu Hastelija 2.1.2026, 23:47

    ”Puu Haastaja on  tänne kirjoittamassa het mitä joku sanoo mehästään , mutta : Tuo laboratorio näyttää minun silmin koivun siemenpuuasennolta / harvalta suojuspuustolta. Puuta heinää ! ”

    Perkon on ilmeisen vaikea hyväksyä, että suoltamansa epätotuudet ovat uponneet suodattamattominina aivan liian laajalle aiheuttaen mittavaa vahinkoa niihin uskoneille yksityisille metsänomistajille.

    Motokuski, joka tuon tilan metsät hakkasi puhui jatkuvan kasvatuksen hakkuusta ja naapuri itse puhui jatkuvan kasvatuksen hakkuusta. Minä uskon molempia – Perko ei.

    Tuosta hakkuusta on nyt aikaa n. 5v.

    Sieltä on tuon hakkuun jälkeen kerätty 1 huomattavan iso kärrykuorma kotitarvesahuuseen + pienempi kärry poltinpuita.

    Nyt siltä lienee suuruusluokkaa vähintään 10 kärryllistä puuta kerättäväksi.

    Alue näyttää nyt koivun siemenpuuasennolta/harvalta suojuspuustolta.

    Jos tuolta tulee saatua puut keräiltyä pois, niin voin näpätä pari kuvaa tästä joka paikkaan soveltuvan jatkuvankasvatuksen laboratoriokokeesta ja laittaa jotain määriä tuhopoistumasta kyseisellä kohteella.

    Perko 3.1.2026, 09:14

    Tuon perusteella naapurilla on jatkuvaa kasvua ja jopa parempi tuottavuus mitä paljaaksi hakatulla  kynnöksellä.

    mehtäukko 3.1.2026, 09:34

    Perkolainen..”Jos alueelle jätetään elinvoimainen, riittävän tiheä ja tasainen nuori puusto (ns. vakiintunut alikasvos), voit säästää jopa 1000 – 2000 €/hehtaari uudistamiskuluissa. Myynti väli lyhenee!  Siinä onkin se korkoetu.
    Välitön säästö: Et joudu sijoittamaan pääomaa taimiin ja työhön.
    Aika etu: Jos säästetty puusto on jo 2–4 metrin pituista ja se toipuu hakkuun valosokista nopeasti vaihtamalla neulaset, olet ”ajassa edellä” 15 – 20 vuotta verrattuna siihen, että aloittaisit nollasta siemenellä tai taimella.”

    Lukijain kuviin lähetin taannoin jaksollisen aliskasvoksen mahdollisuuden. Se ei muodostu kuitenkaan ennakoimattomuutta ja työttä. Ekin tonttulan ”pirun keksintö” kun on pannassa, kuinka mo voi toimia niin ristiriitaisessa ohjeistuksessa?

Esillä 10 vastausta, 3,441 - 3,450 (kaikkiaan 4,200)
1 2 3 … 344 345 346 … 418 419 420